Kuntavaalit ovat suosituin tapa vaikuttaa, mutta kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös vaalien välillä

Vaikka valtaosa kuntalaisista pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin, he samanaikaisesti osallistuvat ja haluavat osallistua myös vaalien välillä.

Kuntalaisten käytetyimpiä osallistumis- ja vaikuttamistapoja ovat:

1. yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistuminen (40 prosenttia vastaajista)
2. kunnan asiakas- tai käyttäjäkyselyyn vastaaminen (38 prosenttia)
3. päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan osallistuminen (31 prosenttia)
4. vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen (31 prosenttia)
5. lähiympäristön kehittämiseen osallistuminen talkootyön tai muun vastaavan kautta (29 prosenttia) sekä
6. yhteydenotot kunnan viranhaltijaan (29 prosenttia).

Kyselyyn vastanneista kahdeksan kymmenestä (78 prosenttia) on käyttänyt vähintään yhtä suoraa osallistumis- ja vaikuttamistapaa kunnan asioihin vaikuttamisessa. Eniten erilaisia suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja on käytetty pienissä (alle 10 000 asukkaan) kunnissa ja 40–49-vuotiaiden keskuudessa.

Kuntalaiset pitävät talkootyötä sekä yhdistystoimintaa vaikuttavimpina osallistumistapoina

Kaikkein eniten suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen uskovat alle vuoden nykyisessä kunnassa asuneet, järjestössä tai yhdistyksessä sekä kuntasektorilla työskentelevät, opiskelijat ja johtavassa asemassa toimivat, yliopistotutkinnon suorittaneet, naiset sekä lapsiperheelliset.

”Kaikki vastaajat taustasta riippumatta pitävät suorien osallistumistapojen vaikuttavuutta pikemmin hyvänä kuin huonona”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.

Kuntalaisten mukaan vaikuttavimpina pidettyjä suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja ovat:

1. Lähiympäristön kehittämiseen osallistuminen talkootyön tai muun vastaavan kautta (48 prosenttia vastanneista)
2. Yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistuminen (46 prosenttia)
3. Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan (44 prosenttia)
4. Kunnan-/kaupunginosan tai kylätoimintaan osallistuminen (43 prosenttia)
5. Päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan tms. osallistuminen (42 prosenttia)
6. Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön (42 prosenttia).
   
   

”Suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja käyttäneet pitävät niiden vaikuttavuutta selvästi parempana kuin ne, joilla ei ole niistä omakohtaista kokemusta. Kuntalaisten eniten käyttämät ja vaikuttavimmiksi arvioimat osallistumistavat ovat pääsääntöisesti vuorovaikutusta sisältäviä tapoja”, sanoo Pekola-Sjöblom.

Kuntalaiset kokevat, ettei heidän mielipiteensä kuulu

Kuntalaistutkimuksen tuloksista selviää, että enemmistö kuntalaisista pitää vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä tärkeänä, mutta kokee, ettei heidän mielipiteitänsä kuulla.

”Kunnissa kannattaisi kiinnittää suurempaa huomiota jo käytössä oleviin sekä myös vielä hyödyntämättömiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin. Niissä voi piillä potentiaalia kuntalaisten mielipiteiden kuuluville saamiseksi”, Pekola-Sjöblom arvioi.

Myös OECD:n kesällä 2024 julkistaman luottamusraportin Suomen politiikkasuosituksissa todetaan, että kansalaisten osallistumista päätöksentekoon tulisi edelleen kehittää luottamuksen parantamiseksi.

Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.

Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä​ aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024

Tämän tutkimuksen tulosdiat ovat alla liitteenä. Tulosdioilla tarkempaa erittelyä erilaisten osallistumistapojen käyttämisestä ja vaikuttamisen arvioista.