Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Jyväskylän yliopisto koordinoi kahta uutta Horisontti Eurooppa pilari 2-hanketta. Professori Nathan Lillien hankkeessa (EGRUIEN) tutkitaan digitaalisen ja vihreän siirtymän edistämistä osallistavilla ammattiyhdistys- ja työnantajaneuvotteluilla. Hankkeen JYU:n rahoitusosuus on noin 490 000 euroa.
Yliopistonlehtori Farid Karimin koordinoiman DeCrises-hankkeen tavoitteena on osoittaa Euroopan Unionin sisällä nykyisen kaksoissiirtymää ohjaavan hallintokehityksen puutteet ja ehdottaa tilalle ratkaisuja, jotka tasoittavat tietä oikeudenmukaiselle siirtymälle. Hankkeen JYU:n rahoitus on noin 600 000 euroa.
Tutkimusprofessori Terhi Nokkala on partnerina kahdessa hankkeessa. Tulevaisuuden yhdenvertaisten yhteiskuntien rakentaminen vaatii monikulttuurista ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. INTRACOMP-hanke tutkii, miten kulttuurienvälinen kompetenssi syntyy, miten sitä voidaan arvioida ja miten erityisesti esittävän taiteen kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen parhaista käytänteistä voidaan oppia formaalin koulutuksen kentällä. Hankkeessa mukana on myös yliopistotutkija Katja Mäkinen. METEOR-hanke tukee väitöskirjatutkijoiden laaja-alaisten taitojen kehittymistä monitieteisissä kansainvälisissä oppimisryhmissä. Hankkeen perusteella luodaan yliopistoille ja päätöksentekijöille toimintasuosituksia tutkijakoulutuksen kehittämiseen. Kummankin hankkeen rahoitus on noin 290 000 euroa.
Professori Sari Pietikäinen on mukana hankkeessa, jossa yhdeksän eurooppalaista yliopistoa yhdistävät voimansa selvittääkseen, miten liikkuvuus ja tekoäly vaikuttavat nuorten monikielisiin viestintäkäytänteisiin ja kieli-ideologioihin (MUltiLX). Jyväskylän rahoitusosuus on noin 200 000 euroa.
Akatemiatutkija Nerea Abrego ja akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta ovat mukana LUKE:n johtamassa Biologisen monimuotoisuuden ja hiilirikkaiden metsäverkostojen turvaaminen Euroopassa -hankkeessa. Hankkeessa sovelletaan Abregon ja Ovaskaisen kehittämää lajien yhteisesiintymisen mallinnusmenetelmää Euroopan metsien biodiversiteettiin, ja erityisesti biodiversiteetin ja hiilivarantojen välisten yhteyksien ymmärtämiseen. Jyväskylän rahoitusosuus on noin 645 000 euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme