Perusopetuksessa työskentelee henkilöstöä enemmän kuin koskaan
Kunnat ovat palkanneet lisää etenkin koulunkäyntiä tukevaa henkilöstöä. Esimerkiksi koulukuraattorien määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.

Peruskouluissa työskentelee kaikkiaan 65 000 henkilöä. Kymmenessä vuodessa henkilöstön määrä on kasvanut 11 000:lla.
Eniten on kasvanut koulunkäyntiä ja oppimista tukevan henkilöstön määrä, mutta myös opettajien määrä on kasvanut. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi koulunkäynninohjaajien määrä on puolitoistakertaistunut ja koulukuraattorien määrä kaksinkertaistunut. Kouluihin on palkattu lisää myös oppilaanohjaajia.
Tarve tuelle on kasvanut, sillä erityistä ja tehostettua tukea sai vuonna 2023 noin joka neljäs peruskoulun oppilas. Kaikkiaan kuntien ylläpitämää peruskoulua kävi samana vuonna noin 525 000 lasta ja nuorta.
Kaikkiaan vuonna 2023 peruskouluissa työskenteli 36 700 luokan- ja aineenopettajaa, 15 500 koulunkäynninohjaajaa, 9 000 erityisopettajaa, 1 500 rehtoria ja apulaisrehtoria sekä 1 450 koulukuraattoria. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat -rekisteristä, jonka vuoden 2023 tiedot valmistuivat äskettäin.
– Kasvu kaikissa ammattiryhmissä osoittaa, että kunnat todella satsaavat perusopetukseen. Laadukkaan perusopetuksen järjestäminen ei kuitenkaan voi perustua vain henkilöstömäärän kasvattamiseen, toteaa KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund.
Kunnat tarvitset uusia keinoja turvata laadukas perusopetus
Eri puolella Suomea kunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa perusopetuksen järjestämisessä. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa oppilasmäärät kasvavat. Maahanmuutto lisää osaltaan tarvetta palkata koulunkäyntiä tukevaa henkilöstöä, kun osa oppilaista käy koulua heille uudella kielellä. Toisaalta maaseudulla ja pienissä kunnissa oppilasmäärät pienevät matalan syntyvyyden vuoksi.
– Suurissa kaupungeissa korostuu tarve rekrytoida oppimista tukevaa henkilöstöä, kun taas syrjäseudulla haasteena voi olla rekrytoida esimerkiksi useampaan aineeseen kelpoisia aineenopettajia, neuvottelujohtaja Hannu Freund kertoo.
Jotta kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet turvata tasalaatuinen perusopetus ympäri Suomea, perusopetuksen järjestämiseen liittyvää sääntelyä on Freundin mukaan joustavoitettava.
– Peruskouluihin ei ole juurikaan rekrytoitavissa lisää henkilöstöä, joka täyttäisi vaadittavat kelpoisuudet. Pulaa on muun muassa pätevistä opettajista. Kelpoisuuksista pitäisi olla mahdollista joustaa tiukan ainekohtaisuuden osalta, Freund korostaa.
Tiukkaa sääntelyä joustavoitettava
Etäpetusta säännellään perusopetuslailla turhan tiukasti ja epäselvästi. Vaatimuksena on nykyisin, että molemmissa päissä etäopetusta on oltava paikalla opettaja. Esimerkiksi koulunkäynninohjaaja ei voi nykyisin hoitaa kurinpitoa.
– Etäopetuksen vaihtoehtoina ovat usein pitkät koulumatkat, epäpätevän opettajan opetus tai valinnaisen aineen valintamahdollisuuden poistuminen. Kuntien lähtökohtana on järjestää lähiopetusta, mutta paikalliset ammattilaiset osaavat parhaiten arvioida, milloin osittainen etäopetus on oppilaan etu, sanoo Freund.
Toinen esimerkki liian tiukasta sääntelystä ovat luonnontieteiden opettajat. Jotta opettaja voi opettaa kemiaa, matematiikkaa ja fysiikkaa, hänellä on oltava opettajanpätevyys erikseen jokaisesta kolmesta aineesta.
– Tällaisia opettajia on hyvin vaikea rekrytoida pienille paikkakunnille pienen tuntimäärän vuoksi. Liian kireän sääntelyn vuoksi luonnontieteitä usein käytännössä opettaa sijainen, jolla ei ole pätevyyttä yhteenkään vaadituista aineista, Freund kertoo.
FAKTA:
Peruskouluissa työskentelevät suuret ammattiryhmät vuonna 2023
Luokan- ja aineenopettajat 36 700
Koulunkäynninohjaajat 15 500
Erityisopettajat 9 000
Rehtorit ja apulaisrehtorit 1 500
Koulukuraattorit 1 450
Oppilaanohjaajat 850
Lähde: Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat 2023
TAUSTA:
Oppilaiden määrä kasvaa, vaikka syntyvyys laskee
Oppilaiden määrä perusopetuksessa on kasvanut kymmenessä vuodessa, vaikka syntyvyys onkin laskenut. Muutosta selittänee lisääntynyt maahanmuutto. Opetushallinnon tietopalvelun Vipusen mukaan kuntien ylläpitämissä peruskouluissa oli vuonna 2023 noin 525 000 oppilasta. Oppilasmäärä oli alimmillaan vuonna 2012, jolloin oppilaita oli noin 502 000. Kuntien ja kuntayhtymien peruskouluissa koulupolkuaan suorittaa 95 prosenttia perusopetuksen oppilaista.
Yhteyshenkilöt
Hannu FreundneuvottelujohtajaKT/ Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat
Puh:050 572 6209hannu.freund@kt.fiNiina PaakkonentyömarkkinatutkijaKT
Puh:050 384 9286niina.paakkonen@kt.fiTietoa julkaisijasta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Jäseniämme ovat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointialueyhtymät sekä niiden omistamat yritykset.
Neuvottelemme alan työ- ja virkaehtosopimukset, kehitämme työelämää ja osallistumme lainvalmisteluun. Työmme on lakisääteistä, ja sitä tehdään virkavastuulla. Kunta- ja hyvinvointiala työllistää Suomessa joka viidennen palkansaajan. Tavoitteenamme on turvata suomalaisille laadukkaat hyvinvointipalvelut ja puolustaa veronmaksajien etua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Aikuiskoulutukseen löydettävä pysyvä ratkaisu, pilotin kohdennuksessa muistettava osaajapula-alat16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
KT vaatii pysyvää ratkaisua aikuiskoulutuksen rahoitukseen ja muistuttaa, että tuki on kohdennettava jatkossakin aloille, joilla osaajapula on suurin.
Hyvinvointialueilla on täyttämättä yli tuhat lääkärintehtävää27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Terveyskeskusten lääkäripula ei ole helpottanut, vaikka vakanssien määrää on lisätty. Toisaalta hyvinvointialueet ovat saaneet vähennettyä vuokralääkärien käyttöä.
Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle poikkeuksellisia lomautuksia ja irtisanomisia: ”Puhutaan lama-ajan lukemista”20.3.2025 14:15:00 EET | Tiedote
Rahapulan lisäksi palvelujen järjestämistä vaikeuttaa hyvinvointialueilla eniten ministeriöiden tiukka ohjaus. Myös palveluverkkoa joudutaan karsimaan.
Kutsu: Millaisia henkilöstösäästöjä kunnat ja hyvinvointialueet suunnittelevat vuodelle 2025?13.3.2025 10:48:01 EET | Kutsu
Paljonko lomautuksia ja irtisanomisia kunnissa ja hyvinvointialueilla ennakoidaan? Mitä henkilöstösäästöjä tehtiin vuonna 2024? Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n uusi toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas kertoo lisäksi, mistä lähtökohdista työnantajat lähtevät työmarkkinaneuvotteluihin.
Yli 70 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työnantajista uskoo, että tekoäly lisää alan tuottavuutta7.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialan organisaatioista 85 prosenttia hyödyntää tekoälyä vähintään jonkin verran. Vuosi sitten vastaava osuus oli 70 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme