Etlan Kangasharju: ”Yhteisöveron alentaminen maksaa itsensä takaisin, kun kaikki hyödyt otetaan huomioon”
Yhteisöveron alentaminen tarjoaa ratkaisun, joka vauhdittaa talouskasvua ilman kustannuksia julkiselle taloudelle, käy ilmi tuoreesta Etla Muistiosta. Yritykset ja palkansaajat hyötyvät veronalennuksesta asteittain niin paljon, että veronalennus maksaa todennäköisesti itsensä takaisin julkiselle sektorille. Vaikutukset eivät ole välittömiä. Ennen kuin vaikutukset ehtivät syntyä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla, ehdottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Myyntitulot kannattaa käyttää veronalennuksen lyhyen aikavälin rahoitukseen hallituksen kaavaileman neljän miljardin euron investointipaketin sijaan.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi talouskasvua vauhdittavien toimien kehittämisen ilman julkisen talouden kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Tehtävä lienee mahdoton, sillä riittävän paljon ja riittävän nopeasti vaikuttavat toimet aiheuttavat väistämättä kustannuksia lyhyellä aikavälillä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen maanantaina 30.12.2024 julkaistavan muistion ”Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa” (Etla Muistio 151) mukaan nopeimmin vaikuttaviin kasvutoimiin kuuluu yhteisöveron alentaminen, joka tuottaisi merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä niin yrityksille, työntekijöille kuin julkiselle sektorille.
Haasteena on ollut, että tutkimuskirjallisuudessa yleisesti otetaan huomioon yhteisöveroprosentin vaikutus pelkästään yhteisöveron pohjaan eli yritysten voittoihin. Laskelmat ovat siis tältä osin puutteellisia, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Laskelmissa pitäisi ottaa huomioon veronalennuksen vaikutukset muuhunkin kuin yhteisöveropohjaan. Yhteisöveron alennus lisää myös työllisyyttä, ansiotasoa, kulutusta ja muuta toimeliaisuutta, mistä kaikesta syntyy verotuloja.
Vaikutukset eivät näy heti, mutta Kangasharjun mukaan yhteisöveron alennus pitäisikin nähdä investointina, jonka tuotot syntyvät veronalennuksen jälkeisinä vuosina sitä mukaa kun yritykset näyttävät voittoja Suomessa ja lisääntyneet investoinnit valmistuvat.
– Vaikka yhteisöveron alentaminen staattisesti laskettuna vähentäisi aluksi julkisen talouden verotuloja, palautuisivat verotulot kun talous reagoi muutokseen. Esimerkiksi työllisyyden parantuessa ansio- ja kulutusverot kasvaisivat ja investointien lisääntyessä tuottavuus- ja talouskasvukin vauhdittuisi.
Myös yritysten voittojen lisääntyminen nostaisi verotuloja, Kangasharju listaa.
– Näin ollen väitänkin, että yhteisöveron lasku maksaa itsensä julkiselle sektorille takaisin – kun kaikki vaikutukset eli pitkän aikavälin hyödyt ja verotulojen kasvu otetaan huomioon.
Vuoden 2023 tiedoilla yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 15 prosenttiin voisi Kangasharjun mukaan kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa neljä prosenttia.
Laskelmaan liittyy luonnollisesti myös epävarmuuksia, joista yksi syntyy työvoiman riittävyydestä.
Paras tapa varmistaa yhteisöveron talouskasvua ja verotuloja kasvattava vaikutus olisi tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa sekä osaavan työvoiman lisääminen koulutuksella, työmarkkinoiden toimintaa parantamalla ja maahanmuutolla, Kangasharju ehdottaa.
– Nyt tarjotun ratkaisun vaikuttavuutta lisäisi se, että samaan aikaan alennettaisiin ansiotulojen korkeimpia marginaaliveroja. Molemmat uudistukset maksavat itsensä takaisin julkiselle sektorille pidemmällä aikavälillä. Jos alijäämä ei saa kasvaa edes lyhyellä aikavälillä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla.
Samalla hallitusohjelmassa suunnitellusta neljän miljardin euron investointipaketista tulisi luopua ainakin osittain, sillä sen tuotto on merkittävästi näitä veronalennuksia heikompi. Omaisuuden myynnin käyttö veronalennuksen rahoitukseen lyhyellä aikavälillä poistaisi paineen nostaa samaan aikaan muuta verotusta, millä on omat haittavaikutuksensa talouskasvuun.
Kangasharju, Aki: Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa (Etla Muistio 151)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Muistutuskutsu medialle: Yritysten rahoitusedellytykset ja tuottavuuskehitys Suomessa7.4.2025 09:24:23 EEST | Tiedote
Etlan ja Laboren yhteistyönä toteutetussa tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisyritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuudelle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Käymme läpi tuoreita tutkimustuloksia yritysrahoituksesta ja sen haasteista huomenna 8. huhtikuuta järjestettävässä tilaisuudessa.
Etla: 1990-luvun lamalla kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kuolleisuuteen – työpaikkansa menettäneillä 10–20 % korkeampi kuolleisuusriski2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen 1990-luvun lamalla on ollut pitkäkestoinen ja kielteinen vaikutus kansanterveyteen. Tuoreen Etla Muistion mukaan työpaikan menetys laman aikana on lisännyt kuolleisuuden riskiä Suomessa, ja vaikutukset ovat näkyvissä vielä lähes 30 vuotta laman jälkeenkin. Tutkimuksen tuloksissa korostui erityisesti riski itsemurhakuolleisuuteen sekä alkoholiperäisiin kuolinsyihin. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukitoimille ja ennaltaehkäisevälle työlle työpaikkansa menettäneiden terveyden edistämiseksi ja kuolleisuusriskin vähentämiseksi.
Kutsu medialle: Yritysten rahoitusedellytykset ja tuottavuuskehitys Suomessa1.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Etlan ja Laboren yhteistyönä toteutetussa tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisyritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuudelle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Käymme läpi tutkimuksen tuloksia hankkeen päättävässä tilaisuudessa 8. huhtikuuta 2025.
Etla forecasts: Finland's downturn is over - EU defence budgets may save euro area growth amidst tariff turbulence26.3.2025 09:05:00 EET | Tiedote
Finland's economy will stick to growth in the coming years. The bump in the road is already behind us and GDP will grow by 1.2% this year and 1.4% next year. International demand is recovering, but net exports are struggling. US tariffs cast a shadow over the outlook for international trade, but Europe's own infrastructure and defence spending compensates, at least partially, for potential export losses.
Etla: Suomen suhdannekuoppa takana – EU-satsaukset puolustukseen voivat pelastaa euroalueen kasvun tulliturbulenssissa26.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme