Uusi kirja hiilihydraateista ja niiden johdannaisista
Moninaisten biosynteesivaiheiden kautta fotosynteesin reaktiotuotteina syntyviä hiilihydraatteja tavataan runsaasti kasvibiomassassa. Niiden hyötykäyttö yhdistettynä kiertotalouteen muodostaa yhä enenevässä määrin kasvavan globaalin suuntauksen.

Jyväskylän yliopiston professori (emeritus) Raimo Alén on kirjoittanut kokonaisuutta käsittelevän kirjan ”Hiilihydraatit ja niiden johdannaiset – Yleinen kemia, esiintyminen, ominaisuudet ja hyödyntäminen”. Hiilihydraattikemia käsittää pitkälle erikoistuneen osa-alueensa, jossa muun muassa kolmiulotteisella stereokemialla ja omaperäisellä yhdisteiden nimeämiskäytännöllä on keskeinen merkityksensä.
- Hiilihydraattikemian tietämyksellä on myös biokemiallisten ilmiöiden ymmärtämisen ja esimerkiksi farmakologian kehittymisen kannalta suuri merkitys, emeritusprofessori Raimo Alén toteaa.

Hiilihydraatit ovat monessa mukana
Hiilihydraatit toimivat keskeisinä energialähteinä (sokerit) tai vararavintoina (tärkkelys ja glykogeeni), mutta ne muodostavat myös kasvien ja tiettyjen eläinten tukirakenteita, kuten selluloosa ja kitiini. Lisäksi hiilihydraatteja ja niiden johdannaisia esiintyy rakenneosina lukuisissa biologisesti merkittävissä luonnonaineissa, kuten nukleiinihapoissa (DNA ja RNA).
- Olemme siirtymässä vähitellen petrokemian aikakaudesta uuteen, ”vihreän kemian” aikakauteen. Muutoksessa erityisesti hiilihydraatteihin kohdistuva laaja-alainen tietämys muodostaa merkittävän avaintekijän, kertoo Alén.
Hiilihydraatit muodostavat ainutlaatuisen monifunktionaalisen aineryhmän, joka voidaan tarvittaessa muuntaa synteettisen kemian keinoin vastaamaan elinkeinoelämän ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Selluloosa on maailman yleisin orgaaninen polymeeri ja näin sen monomeerisen rakennekomponentin, glukoosin, voidaan katsoa edustavan luonnossa yleisimmin tavattavaa orgaanista molekyyliä.
Kirja tiivistää hiilihydraattien oleellisen tiedon
Kirjan tarkoituksena on lähestyä aihetta systemaattisesti, jolloin tarkastelussa on pyritty valaisemaan nykyteorian ohella myös yhdisteiden esiintymiseen ja käyttöön liittyviä historiallisia näkökohtia.
- Laajan saatavilla olevan materiaalin takia kirjaan on kuitenkin pystytty sisällyttämään ainoastaan tyypillisiä esimerkkejä hiilihydraattien hyödyntämisen kannalta olennaisista reaktioista. Lisäksi yleispyrkimyksenä on ollut ylläpitää ja vahvistaa entisestään alan suomenkielistä terminologiaa, selventää Alén.
Tuore teos täydentää rinnakkaisteoksena aikaisemmin ilmestynyttä kirjaa ”Kokoelma orgaanisia yhdisteitä – Ominaisuudet ja käyttökohteet”, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009, 1370 s. (ISBN 978-952-92-5627-3)”.
Kirjan tiedot:
- Julkaisutiedot: Raimo Alén: Hiilihydraatit ja niiden johdannaiset – Yleinen kemia, esiintyminen, ominaisuudet ja hyödyntäminen, Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 2024, 435 s. (ISBN 978-952-94-9768-3)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emeritusprofessori Raimo Alén, raimo.j.alen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme