Pojat kapinoivat, tytöt myöntyvät? Lasten toimijuus lapsi–vanhempisuhteiden konflikteissa paljastaa sukupuoliroolien vaikutukset

Lapsilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia ilmaista toimijuuttaan perheissä. Siitä huolimatta valtadynamiikka säilyy epäsymmetrisenä ja näkyy lapsen ja vanhemman eriävien näkemysten aiheuttamissa konflikteissa.

Vaikka konfliktit ovat tavanomainen osa lasten arkea, pienten lasten näkemyksiä lapsi-vanhempisuhteen konflikteista on tutkittu harvoin. KM Maria Lahtinen Jyväskylän yliopistosta tarkasteli väitöskirjassaan, kuinka 3–6-vuotiaat lapset kuvaavat lapsen toimijuuden mahdollisuuksia kuvitteellisissa lapsi-vanhempisuhteiden konflikteissa. Lisäksi hän vertasi, miten poikien ja tyttöjen kertomukset erosivat toisistaan.

Lapsen toimijuus myöntymisenä, vastustuksena ja neuvotteluna

Väitöstutkimus osoitti, että lapsen toimijuus toteutui lasten tarinoissa eri tavoin. Lasten kerronnasta tunnistettiin myöntymis-, vastustus- ja neuvottelutarinoita. Suurin osa lasten tarinoista kuvasi lapsen myöntymistä vanhemman pyyntöihin ja käskyihin. Näissä tarinoissa vanhemman kerrottiin käyttävän ylivaltaansa lapseen, mikä ilmeni lapsen käyttäytymisen ohjaamisena ja kontrollointina sekä lapsen näkemysten ja toimijuuden sivuuttamisena. Kuitenkin lapset kertoivat myös tarinoita lapsen mahdollisuudesta vastustaa ja neuvotella vanhemman kanssa.

”Tutkimuksessa tunnistettiin sekä pojille että tytöille yhteiset tavat kuvata lapsen toimijuutta. Kertomuksissa oli kuitenkin havaittavissa myös sukupuolieroja, jotka heijastelevat yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä pojille ja tytöille sopivasta käyttäytymisestä ”, Lahtinen kertoo.

Sukupuolierot näkyvät vihamielisyyden ja solidaarisuuden ilmaisuissa

Lahtisen väitöstutkimus osoitti vain poikien kertovan lapsen vihamielisistä, jopa aggressiivisista toimistaan ilman katumusta. Sen sijaan ainoastaan tytöt kertoivat lapsen kompensoivan vastustustaan eli sopimattomaksi tulkitsemaansa käyttäytymistään esimerkiksi tuomalla vanhemmalle kukkia ja myöntyvän vanhemman tahtoon miellyttääkseen häntä. Tällaiset toimet olivat osoitus lapsen solidaarisuudesta. Lisäksi vain tyttöjen tarinoissa lapsi pyysi anteeksi, jos hän vastusti vanhempaansa vihamielisesti.

”Tarinat välittivät näin myös sukupuolisidonnaisia tapoja kuvata lapsen toimijuutta”, Lahtinen toteaa.

Kohti tasa-arvoisempia sukupolvisuhteita

Väitöskirjatutkimus osoittaa, että demokraattisessa ja dialogisuuteen perustuvassa suhteessa lapsi voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisena toimijana.

”Toivon, että vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät aikuiset pohtivat kriittisesti, miten he kohtaavat lapsia ja rajoittavat, joskus tahattomasti, heidän toimijuuttaan. Aikuisten olisi myös hyvä muistaa, että jokainen konfliktitilanne tarjoaa mahdollisuuden joko vahvistaa olemassa olevaa sukupuoli-ideologiaa tai haastaa se. Olisi tärkeää, että kaikki lapset, sukupuolesta riippumatta, oppivat oikeudenmukaisuutta ja yhteistä päätöksentekoa”, Lahtinen toteaa.

”Lapsi-vanhempisuhteiden konfliktit voidaan nähdä myös myönteisesti kasvatuksessa ja ne voivat edistää lasten oikeuksien toteutumista ja sukupuolten tasa-arvoa”, hän summaa.

Lisätietoja

KM Maria Lahtisen kasvatustieteen väitöskirjan "Resisting boys and complying girls? Young children's narratives of child's opportunities for agency in child-parent conflicts" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 11.1.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Mia Heikkilä (Stockholms universitet) ja kustoksena yliopistonlehtori Marja Leena Böök (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99017.

Maria Lahtinen on valmistunut Itä-Suomen yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2010. Sen jälkeen hän on työskennellyt kouluttajana, ja tällä hetkellä hän toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteiden laitoksella. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, Suomen Kulttuurirahasto, OLVI-säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, sekä Suomalainen Konkordia-liitto.