Pienituloisten perheiden lapset kohtaavat enemmän uhkia netissä

Pienituloisten perheiden lapset kertoivat kohdanneensa netissä enemmän haitallisia asioita kyselyajankohtaa edeltäneiden kuuden kuukauden aikana kuin kaikki vastaajat, kävi ilmi Lapsen ääni 2024 -kyselyssä. 

Usein tai jatkuvasti väkivaltaisia tai muuten ahdistavia kuvia, tekstejä tai videoita oli kohdannut 26 prosenttia pienituloisista vastaajista, kun kaikilla vastaajilla osuus oli 16 prosenttia.  

Nettikiusaamista, kuten ikäviä kommentteja, valheiden levittämistä, uhkailua ja ulosjättämistä, oli pienituloisten perheiden lapsista kokenut 32 prosenttia, kun kaikilla vastaajilla osuus oli 22 prosenttia. 

Pienituloisten perheiden lapset kertoivat myös kohtaavansa verkossa enemmän asioita tai sisältöjä, joista tulee tunne, ettei ole yhtä hyvä kuin muut. 

Pelastakaa Lasten lapsiperheköyhyyden erityisasiantuntija Aino Sarkia arvioi, että sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lapsilla ei ole välttämättä arjessa riittävää tukea ja tämä heijastuu myös digimaailman kokemuksiin. 

Noin puolet (48 %) pienituloisten perheiden lapsista kertoi kokevansa, etteivät vanhemmat ole kiinnostuneita siitä, mitä lapsi tekee netissä tai somessa. Kaikilla vastaajilla tämä osuus oli 33 %. 

”Tulokset heijastavat sitä, mikä jo tiedetään: pienituloisuus on riski niin vanhempien kuin lasten hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Vaikuttaa siltä, että vaikutukset heijastuvat myös digitaalisissa ympäristöissä koettuihin haittoihin. Kuormittuneilla vanhemmilla ei ole kykyä tukea lapsia tasavertaisesti”, Aino Sarkia sanoo. 

Koulu on merkittävässä roolissa, jotta lapsilla on tasa-arvoinen mahdollisuus oppia digitaalisessa maailmassa tärkeitä turvataitoja, muistuttaa Pelastakaa Lasten digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden asiantuntija Inka Kiuru. 

“Eriarvoisuus näkyy myös digitaalisessa maailmassa. On tärkeää, että pystymme varustamaan koulut ja opettajat riittävällä osaamisella, jota he tarvitsevat työssään eriarvoisuuden vähentämiseksi. Aikuisilla on vastuu tarjota lapsille tietoa, taitoa ja turvaa verkossa”, sanoo Inka Kiuru.   

Pelastakaa Lasten digiturvataitoja opettava, kouluille suunnattu Huippula-palvelu on tavoittanut 10 000 suomalaista viidesluokkalaista tähän mennessä. 

Toimituksille tiedoksi Lapsen ääni 2024 -kyselystä: 

Lapsen ääni -kyselyyn vastasi keväällä 2024 yhteensä 1 653 iältään 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli 14–15-vuotiaita yläkoululaisia. Vastaajista tyttöjä oli 72 % ja poikia 21 %. 

Suurin osa vastaajista oli suomenkielisiä (90 %), toiseksi eniten oli ruotsinkielisiä (4 %) ja kolmanneksi venäjänkielisiä (1 %). Vastaajat jakautuivat maantieteellisesti koko maahan. Suurin osa vastaajista kertoi asuvansa pienessä kaupungissa tai kunnassa. 

Vastaajista 59 % asui pääasiassa kahden vanhemman kanssa. 20 % kertoi asuvansa pääasiassa yhden vanhemman kanssa. 15 % kertoi asuvansa säännöllisesti vuorotellen vanhempiensa luona ja pieni osa vastaajista asuu itsenäisesti. 

Suurin osa perheistä on lasten kokemuksen mukaan keskituloisia. Pienituloiseksi perheensä kokevia vastaajia on 17 %, mikä on edellisvuotta (14 %) suurempi osuus. Kaikkien vastaajien kohdalla perheen tulot koostuvat pääasiassa palkkatuloista (80 %) ja yritystuloista (15 %). Sosiaaliturvaetuuksien osuus on 13 % ja toimeentulotuen 4 %. 

Kaikista vastaajista 49 % kokee perheen selviytyvän taloudellisesti kaikista menoista helposti ja 40 % kohtalaisesti niin, että selviytymiseen liittyy pieniä vaikeuksia. Todella paljon vaikeuksia koki 5 %. 

Suomessa pienituloisissa perheissä asuu noin 120 000 lasta. Tämä on noin 12 % kaikista lapsista. (Tilastokeskus) 

Lue koko raportti täältä 

Lisätietoja:    

Aino Sarkia, lapsiperheköyhyyden erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 575 0289, aino.sarkia@pelastakaalapset.fi    
 
Inka Kiuru, suunnittelija, digitaalinen hyvinvointi ja turvallisuus, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 431 4339, inka.kiuru@pelastakaalapset.fi