Jyväskylän yliopisto

Kielitietoisempi opetus vaatii uudenlaista ajattelua peruskouluissa, arvioi tutkijatohtori Elisa Repo

Jaa

Suomalainen peruskoulu on muuttunut uudella tavalla monikieliseksi verrattain nopeasti. Kielitietoisuutta ja kielitietoista pedagogiikkaa tutkiva tutkijatohtori Elisa Repo sanoo, että kielitietoisen opetuksen pitäisi kuulua kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille opettajille. Se edistäisi myös lukutaitoa.

Elisa Repo työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja tutkii parhaillaan muun muassa vastasaapuneiden oppilaiden integroitumista kouluyhteisöön.
Elisa Repo työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja tutkii parhaillaan muun muassa vastasaapuneiden oppilaiden integroitumista kouluyhteisöön. Jyväskylän yliopisto/Petteri Kivimäki Jyväskylän yliopisto

Suomalainen peruskoulu on muuttunut uudella tavalla monikieliseksi verrattain nopeasti – ja tämän muutoksen tukemiseen Elisa Revolla on laaja-alaista näkemystä. 

Repo on koulukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, suomi toisena ja vieraana kielenä -opettaja sekä luokanopettaja. Parhaillaan hän työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja tutkii muun muassa vastasaapuneiden oppilaiden integroitumista kouluyhteisöön. 

Peruskoululaisista joka kymmenes puhui äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea vuonna 2022. Kielitietoinen opetus kirjattiin peruskoulun opetussuunnitelmaan vuonna 2014. Sen edistämisessä on vielä tekemistä, sanoo Repo.

"Kielitietoisen opetuksen pitäisi kuulua kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille opettajille. Tällä hetkellä kielitietoisuutta pidetään kuitenkin helposti suomenopettajien, kieltenopettajien tai perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien asiana", sanoo Elisa Repo.

Lue lisää Revon ajatuksista ja ehdotuksista Tiedonportti-digilehdestä:

https://www.jyu.fi/fi/artikkeli/kielitietoisempi-opetus-vaatii-uudenlaista-ajattelua-peruskouluissa-arvioi-tutkijatohtori-elisa-repo

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan peruskoulun monikielistymistä.

Olethan yhteydessä asiantuntijoihin, kun kaipaat tietoa kielikasvatuksesta tai kielellisen ja kulttuurillisen moninaistumisen lisääntymisestä kouluissa:

https://www.jyu.fi/fi/meista/medialle/peruskoulu-monikielistyy-tutkimus-taustoittaa-muutosta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye