Kielitietoisempi opetus vaatii uudenlaista ajattelua peruskouluissa, arvioi tutkijatohtori Elisa Repo
Suomalainen peruskoulu on muuttunut uudella tavalla monikieliseksi verrattain nopeasti. Kielitietoisuutta ja kielitietoista pedagogiikkaa tutkiva tutkijatohtori Elisa Repo sanoo, että kielitietoisen opetuksen pitäisi kuulua kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille opettajille. Se edistäisi myös lukutaitoa.

Suomalainen peruskoulu on muuttunut uudella tavalla monikieliseksi verrattain nopeasti – ja tämän muutoksen tukemiseen Elisa Revolla on laaja-alaista näkemystä.
Repo on koulukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, suomi toisena ja vieraana kielenä -opettaja sekä luokanopettaja. Parhaillaan hän työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja tutkii muun muassa vastasaapuneiden oppilaiden integroitumista kouluyhteisöön.
Peruskoululaisista joka kymmenes puhui äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea vuonna 2022. Kielitietoinen opetus kirjattiin peruskoulun opetussuunnitelmaan vuonna 2014. Sen edistämisessä on vielä tekemistä, sanoo Repo.
"Kielitietoisen opetuksen pitäisi kuulua kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille opettajille. Tällä hetkellä kielitietoisuutta pidetään kuitenkin helposti suomenopettajien, kieltenopettajien tai perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien asiana", sanoo Elisa Repo.
Lue lisää Revon ajatuksista ja ehdotuksista Tiedonportti-digilehdestä:
https://www.jyu.fi/fi/artikkeli/kielitietoisempi-opetus-vaatii-uudenlaista-ajattelua-peruskouluissa-arvioi-tutkijatohtori-elisa-repo
Jyväskylän yliopistossa tutkitaan peruskoulun monikielistymistä.
Olethan yhteydessä asiantuntijoihin, kun kaipaat tietoa kielikasvatuksesta tai kielellisen ja kulttuurillisen moninaistumisen lisääntymisestä kouluissa:
https://www.jyu.fi/fi/meista/medialle/peruskoulu-monikielistyy-tutkimus-taustoittaa-muutosta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme