Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto tuo Nokian muotoiluarkiston kaikkien ulottuville

Jaa

Arkisto sisältää ennennäkemätöntä materiaalia matkapuhelinjätin kahdelta vuosikymmeneltä. Valokuvat, videot, haastattelut ja muistiinpanot kertovat luovuuden ja ihmisen merkityksestä teknologian ja liiketoiminnan mullistamisessa. Ne osoittavat, ettei kehitys ole luonnonvoima vaan prosessi ja arvovalinta, johon me voimme vaikuttaa, sanovat tutkijat.

Matkapuhelin vihreällä taustalla.
Ikoninen banaanipuhelin oli mukana muun muassa Matrix-elokuvassa. Aleksi Poutanen / Aalto-yliopisto 2024

Miten syntyi Nokian simpukkapuhelin? Millaista käyttäjätutkimus oli vuosituhannen alussa? Mitkä Nokian konseptit päätyivät tuotantoon ja mitkä pöytälaatikkoon?

Vastauksia – ja paljon muuta – löytyy Aalto-yliopiston tänään avaamasta Nokian muotoiluarkistosta (Nokia Design Archive). Arkistossa on yli 20 000 kohdetta ja 950 gigatavua tiedostoja, ja sen käyttöä helpottamaan tehtyyn verkkosovellukseen on poimittu reilut 700 kohdetta. Mukana on valokuvia, videoita, luonnoksia, kokousmuistiinpanoja, haastatteluja ja paljon muuta 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2017. Lisätietoa arkistosta Aalto-yliopiston sivuilla.

Huippuvuosinaan Nokia myi lähes puolet maailman matkapuhelimista ja muutti radikaalisti tapamme olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Arkisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää tätä muutosta, sanoo Nokia Design Archive -hankkeen johtava tutkija ja Tukholman Konstfack-korkeakoulun rehtori Anna Valtonen.

”Normaalisti yritykset pitävät työnsä tiukasti salassa. Nokia Design Archive tarjoaa harvinaisen tilaisuuden nähdä, miten valtavasti yritykset tekevät töitä ymmärtääkseen ihmisiä ja ympäröivää maailmaa”, Valtonen korostaa.

Teema- tai aikamatkalle

Verkkosovelluksessa kohteisiin voi tutustua esimerkiksi teemoittain tai perehtyä tiettyyn ajanjaksoon. Aalto-yliopiston tutkijat kokosivat arkiston materiaalista, jonka Microsoft Mobile luovutti Aallolle, kun se luopui Nokialta ostamastaan matkapuhelinliiketoiminnasta.

Valtonen työskenteli Nokialla 12 vuotta ja oli myös mukana aloittamassa muotoiluarkistojen keruuta.

”Tuolloin puhelimissa oli mustavalkonäytöt, ja niillä pystyi soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä. Pohdimme, voisiko matkapuhelimella tehdä muutakin. Mikä olisi villein unelmamme siitä, mihin puhelin taipuisi?” hän muistelee.

Monet muotoilijoiden visiot sisäänrakennetuista kameroista sijainnin jakamiseen ja videopuheluihin ovat nykyään itsestäänselvyyksiä. Muotoilun yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen erikoistunut professori Guy Julier sanoo, että arkiston ansiosta tutkijat voivat nostaa luovuuden ja ihmiset teknologiakeskustelun ytimeen.

”Arkisto muistuttaa, että teknologiat eivät synny tyhjästä, vaan niitä suunnittelee, testaa ja toteuttaa valtava joukko ihmisiä. Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi luovaa pohdintaa teknologiakehityksen vaihtoehdoista tai keskustelua, joka huomioisi ihmisten tarpeet ja huolet – eikä vain hallitusten ja globaalien yritysten intressejä.”

Kriittinen hetki

Nokia Design Archive -hankkeessa on mukana Aallon muotoilun, muotoiluhistorian sekä organisaatioiden ja johtamisen tutkijoita.

Muotoiluhistorioitsija Kaisu Savola tekee aineistosta omaa tutkimustaan ja oli myös isossa roolissa aineiston kuratoimisessa.

”Mitä syvemmälle työhön uppouduin, sitä paremmin ymmärsin, että esineitä enemmän kyse oli ihmisistä”, hän sanoo.

”Teknologinen kehitys näyttäytyy usein vääjäämättömänä, itsestään etenevänä voimana. Arkistomateriaali osoittaa, ettei näin ole, vaan teknologiaa luodaan sosiaalisissa tilanteissa, arvojen ohjaamina. Teknologia ei vain muokkaa meitä, vaan me muokkaamme teknologiaa.”

Arkiston julkaisu osuu keskelle tekoälybuumia ja keskustelua sosiaalisen median haitoista ja teknologiajättien vallasta. Kriittiseen hetkeen, sanoo Anna Valtonen.

”Olemme tekoälyn kanssa vastaavassa yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa kuin aikoinaan matkapuhelinten kanssa. Kukaan ei vielä tiedä, mihin murros johtaa, ja juuri siksi meidän pitää saada ihmiset ajattelemaan sitä.  Arkisto muistuttaa, että meillä ihmisillä on toimijuus ja mahdollisuus muuttaa maailmaa.”

Nokian muotoiluarkiston perustamisen tekivät mahdolliseksi Microsoft Mobile Oy:n ja muotoilijoiden lahjoitukset sekä Suomen Akatemian ja KAUTE-säätiön rahoitukset. Tutkijat toivovat voivansa jatkaa arkiston laajentamista ja kehittämistä sekä siihen liittyvää tutkimusta tulevina vuosina.

Materiaalien käytöstä

Media voi ladata Nokia Design Archiven materiaaleja käytettäväksi arkistosta kertovissa teksteissä ja videoissa. Materiaali tulee kreditoida seuraavasti (aina, kun tieto on saatavilla):

Tekijän tai muotoilijan nimi, esineen tai muun tuotteen nimi, vuosi, Nokia Design Archive, Aalto-yliopiston arkisto, ladatun materiaalin verkkolinkki arkistossa (Aalto Repository)

Julkaisun yhteyteen tulee, jos mahdollista, liittää teksti: 

Nokian muotoiluarkiston perustamisen tekivät mahdolliseksi Microsoft Mobile Oy:n ja muotoilijoiden lahjoitukset.

Lisätietoa medialle ja tutkijoille arkiston käytöstä täällä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suomeksi:
Kaisu Savola
Tutkijatohtori, muotoiluhistorioitsija
kaisu.savola@aalto.fi
p. +358 50 5434 794

Englanniksi:
Guy Julier
Professori
guy.julier@aalto.fi
p. +358 46 922 7060
guy.julier@aalto.fi

Muut kyselyt ja haastattelupyynnöt:
Tiina Forsberg
Tiedetoimittaja, Aalto-yliopisto
tiina.forsberg@aalto.fi
p. +358 50 4656 501

Kuvat

Matkapuhelin vihreällä taustalla.
Ikoninen banaanipuhelin oli mukana muun muassa Matrix-elokuvassa.
Aleksi Poutanen / Aalto-yliopisto 2024
Lataa
Luonnosarkkien ympäröimä Mango-puhelin (Nokia 7600) suunnittelija Tej Chauhanilta.
Mango-puhelin (Nokia 7600), ympärillä muotoilija Tej Chauhanin luonnoksia.
Aleksi Poutanen / Aalto-yliopisto 2024
Lataa
Vuoden 1996 simpukkapuhelimen luonnoksia, muotoilijat Dale Frye ja Jeff Deacon.
Simpukkapuhelimen luonnoksia vuodelta 1996, muotoilijat Dale Frye ja Jeff Deacon.
Nokia Design Archive, Aalto-yliopiston arkisto, https://repo.aalto.fi/uncategorized/IO_77af8d54-3ef7-48d3-9619-4ec043e3cf44/
Lataa
Hymyilevä henkilö istuu pöydän ääressä valoisassa huoneessa.
Nokia Design Archive -hankkeen johtava tutkija Anna Valtonen.
Mikko Raskinen
Lataa
Henkilö katsoo kameraan seinän vieressä.
Muotoiluhistorioitsija Kaisu Savola.
Sanna Lehto
Lataa
Henkilö hymyilee portaiden edessä.
Professori Guy Julier.
Mikko Raskinen
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye