Keskitiivis kaupunkiasuminen tukee monimuotoista elonkirjoa
Keskitiivis rakentaminen on vaihtoehto viime aikoina valtavirtana olleelle tiiviille kerrostalokaupungille. Tampereen yliopiston hankkeessa arkkitehtuurin tutkijat loivat uusia talo- ja asuntoratkaisuja sekä korttelimalleja tiiviin ja väljän välimaastoon sijoittuvaan rakentamiseen.

Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä valmistuneessa ASUMA 2.0 – keskitiiviin kaupungin pientalomaiset asumaratkaisut -tutkimushankkeessa tutkittiin pientalomaisen asumisen mahdollisuuksia nykyisessä kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen ytimessä olivat pientalomaiset asumaratkaisut eli asuinalueet, jotka perustuvat 1–3-kerroksisiin talotyyppeihin ja asuntoihin.
– Kaupunkeja on Suomessa suunniteltu ja rakennettu 2000-luvulla painottaen tiivistämistä siten, että luontoarvot on alistettu tehokkuustavoitteille. Ilmasto- ja luontokatokriisien torjumiseksi tarvitsemme planeetan monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta kunnioittavaa yhdyskuntasuunnittelua, joka löytää uudistavia ja elvyttäviä asumisen ja elämisen ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen. Asuma-hanke haluaa olla edelläkävijänä tässä murroksessa, kertoo hankkeen johtaja, professori Panu Lehtovuori.
Keskitiivis kaupunki kyseenalaistaa jaon kerros- ja pientaloihin
Keskitiivis kaupunkirakenne yhdistää väljän ja tiiviin rakentamisen piirteitä kyseenalaistaen perinteisen jaon kerros- ja pientaloalueisiin. Tavoitteena on kaupunkimainen aluetehokkuus 0,3–0,6.
– Tarkasteluissa tuli esille se, että keskitiivis kaupunki mahdollistaa monimuotoisen kaupunkirakenteen sekä eri talotyyppien yhdistelmiä. Vaikka rakentamistehokkuus on keskitiiviin kannalta olennainen kriteeri, rakennustypologioissa ratkaisevana on asukaskohtaiset kerrosalat ja tästä syystä joustava, tarpeisiin mukautuva asuntosuunnittelu on olennainen osa keskitiiviin konseptia, perustelee dosentti Markku Norvasuo Tampereen yliopistosta.
Asumayksikön voi jakaa useampi perhe
ASUMA-hankkeessa kehitettiin käsite asumayksikkö, joka on pientalomainen mutta usean asuntokunnan jakama. Asumayksiköt ovat joustavia ja muunneltavia ja ne mahdollistavat tilan sovittamisen erilaisille asuntokunnille, esimerkiksi monihenkisille perheille, pariskunnille ja yksiasujille. Esteettömän selviytymiskerroksen, jolla tarkoitetaan hissittömän talon maantasokerrosta, ansiosta asumayksiköt sopivat kaikille. Tilojen yksinkertainen muoto taas pitää kustannukset maltillisina.
– Lisäksi yksiköiden tilanmuodostuksessa ja runkorakenteessa pyritään hyödyntämään mittavakiointia, perustelee asumatypologioita kehittänyt tutkijatohtori, arkkitehti Jyrki Tarpio ja jatkaa:
– Pientaloteollisuus on tottunut tuottamaan rakentamisvaiheen variaatioita eli jokaiselle omakotitalo-ostajalle hitusen erilainen talo ja tilaratkaisu. Taloteollisuuden tulisi kuitenkin oppia tuottamaan entistä urbaanimpiin paikkoihin soveltuvia vakiomalleja, joita on mahdollista muuttaa käytön aikana.
Asuma-käsitteen kehitti aikoinaan rakennusneuvos, arkkitehti Olli Lehtovuori, joka loi pitkän uran maanläheisemmän pientaloasumisen puolestapuhujana.
Muunneltavuus kohtuullistaa tilan käyttöä
Asumayksiköiden kytkeytyvyys ja monikerroksisuus tuottavat maankäyttöön tehokkuutta ja kaupunkimaista miljöötä. Riittävyys ja sopivuus tarjoavat sopivan kokoiset – ei liian pienet mutta ei myöskään turhan suuret – asuintilat erilaisille asuntokunnille ja mahdollistavat tilamäärän muutokset ilman tarvetta muuttaa kokonaan eri asuntoon.
Mittavakioinnilla puolestaan tavoitellaan tuotannon rationalisointia ja tuotantotehokkuutta. Lisäksi mittavakiointi edistää kiertotaloutta: runko-osien vakiointi ja rakennusrungon toteuttaminen liitoksilla, jotka mahdollistavat osien ehyenä irrottamisen synnyttävät hyviä mahdollisuuksia osien myöhemmälle uudelleenkäytölle.
Kolmannes korttelista varataan elonkirjolle
Kun asumayksiköitä kytketään yhteen, on mahdollista luoda monimuotoisia ja monipuolisia keskitiiviitä asumakortteleita, joiden pinta-alasta 30 % varataan luonnon monimuotoisuudelle eli elonkirjolle.
– Keskitiivis rakentaminen mahdollistaa uudistavan ja elvyttävän eli ns. regeneratiivisen kaupunkirakentamisen, jossa luodaan urbaania ympäristöä, joka ei vain minimoi rakentamisen haittoja vaan aktiivisesti palauttaa ja parantaa sekä luonnon järjestelmiä että yhteisöjen hyvinvointia, toteaa Lehtovuori.
Asumakorttelit voidaan suunnitella sekoittamalla omistus- ja rahoitusmuotoja. Korttelitasolla voidaan lisäksi edistää esimerkiksi energian tuotannon omavaraisuutta ja hintojen pysymistä kohtuullisina.
Tutkijoiden mukaan 2030-luvun Suomessa on kysyntää urbaanille, omaehtoiselle pientalomaiselle kaupungille, jossa asumatalot joustavat perhekoon, elämäntilanteen ja varallisuuden mukaan.
– Keskitiivis kaupunki avaa myös uusia ratkaisuja työn ja asumisen yhteensovittamisen, mielekkään kiertotalouden, hyvien lähipalveluiden, kestävän mobiliteetin ja päästöttömän energian kysymyksiin, esittää hankkeessa mukana ollut konseptikehittäjä Kimmo Rönkä.
Tutkimusraportti ”Asuma 2.0 – Keskitiiviin kaupungin pientalomaiset asumaratkaisut” on julkaistu 14.1.2025. Hankkeen ovat rahoittaneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö:
Professori Panu Lehtovuori, panu.lehtovuori@tuni.fi, 050 525 0252
Tutkijatohtori, arkkitehti Jyrki Tarpio, jyrki.tarpio@tuni.fi, 050 324 2356
Rönkä Consulting Oy:
Konsultti, DI Kimmo Rönkä, kimmo@ronkaexp.fi, 050 339 7550
Kuvat


Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme