Väitös: Uutta tietoa herpesvirusinfektion aikaansaamista muutoksista isäntäsolussa (Salminen)
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöskirjatyössä tutkittiin herpesvirusinfektion aikaansaamia muutoksia isäntäsolun tuman rakenteissa. Tulokset auttavat selventämään herpesvirusten elinkierron tärkeitä vaiheita. Tieto on tärkeää niin viruksen aiheuttamien tautien hoidon tehostamisessa, kuin myös viruksen valjastamisessa esimerkiksi syöpähoitoihin.
Tyypin 1 herpes simplex virus (HSV-1) on herpesviruksiin kuuluva kalvovaipallinen DNA-virus ja erittäin yleinen taudinaiheuttaja ihmisissä. HSV-1-infektiot ovat elinikäisiä, koska virus pystyy piiloutumaan hermosoluihin inaktiivisena latenttina infektiona, josta se voi aktivoitua uudelleen esimerkiksi stressin tai immuunipuolustuksen heikentymisen seurauksena. Lääketieteessä muokattua HSV-1-virusta on myös hyödynnetty muun muassa syöpäsolujen tuhoamiseen onkolyyttisissä virushoidoissa.
HSV-1:n lisääntyminen tapahtuu isäntäsolun tumassa, jossa virus valjastaa tuman rakenteet ja prosessit viruksen jälkeläisten tuotantoon. Sami Salminen tutki väitöskirjassaan infektion aikaansaamia muutoksia isäntäsolun kromatiiniverkostossa ja tumajyväsessä sekä niiden vaikutusta kapsidien kuljetukseen ulos tumasta ja viruksen elinkierron vaiheisiin. Tutkimuksissa käytettiin useita edistyneitä mikroskopiatekniikoita, kuten esimerkiksi ekspansiomikroskopiaa, matalaenergistä röntgentomografiaa ja fluoresenssin elinajan kuvantamismikroskopiaa.
Isäntäsolun kromatiinin havaittiin vaikuttavan merkittävästi viruskapsidien liikkeeseen tumassa ja tumasta uloskuljetukseen.
”Uudet viruskapsidit muodostuvat viruksen replikaatioalueilla, jotka laajenevat infektion edetessä, syrjäyttäen samalla isäntäsolun kromatiinin kerrokseksi tuman reunoille. Tuman mittakaavalla suurien viruskapsidien on kuitenkin kulkeuduttava diffuusion avulla tämän kromatiinikerroksen läpi päästäkseen sisemmälle tumakalvolle, jossa viruksen proteiineista koostuva koneisto auttaa ne ulos tumasta,” Salminen kertoo.
”Seuraamalla fluoroforilla leimattujen kapsidien liikettä, havaitsimme kromatiinin aluksi estävän kapsidien pääsyä tumakalvolle, mutta muuttuvan myöhemmin infektiossa kapsideja paremmin läpäiseväksi,” Salminen jatkaa.
Tulokset myös viittasivat kapsidien kulkeutumisen kromatiinin läpi tumakalvolle olevan rajoittava tekijä kapsidien kuljetuksessa ulos tumasta. Kromatiinin pakkautumisessa tumakalvon lähellä havaittiin myös löyhentymistä infektion myöhäisessä vaiheessa, mikä Salmisen mukaan voisi selittää kromatiinin lisääntynyttä läpäisevyyttä kapsideille.
HSV-1-infektio aiheutti myös muutoksia mm. ribosomien tuotannon ja solun stressireaktion kannalta tärkeässä tumajyväsessä.
”Havaitsimme muutoksia sekä tumajyväsen rakenteessa että proteiinikoostumuksessa aikaisen infektion vaiheista myöhempiin edetessä,” Salminen toteaa. Tämän lisäksi myös tumajyväsen proteiineja koodavien geenien ilmentymisessä havaittiin merkittävä muutos siirryttäessä myöhäiseen infektiovaiheeseen.
- Tulokset auttavat selventämään herpesvirusten elinkierron tärkeitä vaiheita ja niitä sääteleviä tekijöitä. HSV-1:n replikaatioon vaikuttavien tekijöiden selvittäminen ei ole ainoastaan tärkeää sen aiheuttamien tautien hoidon tehostamisessa, vaan myös viruksen valjastamisessa syöpähoitoihin, Salminen sanoo.
Sami Salminen valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta vuonna 2020, jonka jälkeen hän aloitti heti väitöskirjatutkimuksensa. Tutkimuksen ohjaajina toimivat dosentti Maija Vihinen-Ranta, FT Vesa Aho ja FT Visa Ruokolainen. Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen akatemia ja Euroopan unionin Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma.
FM Sami Salmisen väitöskirjan ”Herpesvirus-induced modification of nuclear organization” tarkastustilaisuus on 23.1.2025 klo 12:00 kemian laitoksen salissa KEM4. Vastaväittäjänä toimii Prof. Colin Crump (University of Cambridge, Iso-Britannia) ja kustoksena yliopistonlehtori Maija Vihinen-Ranta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja ”Herpesvirus-induced modification of nuclear organization” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99498
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Sami Salminen, sami.j.salminen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vieraan kielen opetus ammattikouluissa vaatii tarpeiden mukaan räätälöityjä ratkaisuja17.1.2025 09:52:20 EET | Tiedote
Nykyisissä tutkimuksissa työelämän kielitaidosta ja sen oppimisesta oppikirja- ja opettajajohtoista vieraan kielen opetusta pidetään vanhanaikaisena. Sen ei myöskään katsota vastaavan opiskelijoiden ja työelämän tarpeita. FM Sanna Dziomban väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että ammattikouluopiskelijat, joilla on heikko kielellinen lähtötaso, pitävät tällaista opetusta tarpeitaan vastaavana. Sen sijaan opiskelijat, joilla on hyvä kielellinen ja ammatillinen lähtötaso, toivovat oppija- ja työelämälähtöistä oppimista.
Väitös: Homomies kelpasi malliksi vain heteroksi naamioituneena16.1.2025 09:32:17 EET | Tiedote
FM Kari Silvolan väitöstutkimus tarkastelee, miten maskuliinisuuden ihanteet määrittelivät sitä, kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoskuvissa lama-ajan Suomessa. Väitöstutkimus tuo esiin aikansa kulttuuriset jännitteet, joita hallitsivat homofobiset asenteet, aids-epidemian leimaama pelon ilmapiiri ja maskuliinisuuden tiukat rajat.
Unohtuvatko kouluopetuksen tehtävät digimaailmassa? Tutkijat tarkastelivat datalukutaidon opetuksen tarkoitusperiä16.1.2025 09:10:00 EET | Tiedote
Yhteiskunnallisten muutosten tuulissa kouluopetukseen on vaadittu tuotavaksi monenlaisia taitoja, joita oppilaiden tulisi ottaa haltuun. Vaikka osaamisen kehittäminen on tärkeää, yhtä olennaista on tarkastella miksi jotakin opetetaan, eli opetuksen laajempia pyrkimyksiä.
Peter Sarlin tekee mittavan lahjoituksen Suomen tekoälytutkimuksen vahvistamiseksi – 13 uutta professuuria suomalaisiin yliopistoihin ja ELLIS-instituuttiin15.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Mittava lahjoitus tukee tekoälytutkimusta kolmessatoista yliopistossa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Lahjoitus tukee kansainvälisen ELLIS-instituutin toimintaa.
Väitös: Purkamista suosivat puhetavat hallitsevat kaupunkisuunnittelun keskustelua15.1.2025 09:08:54 EET | Tiedote
Arkkitehti Paula Julin tarkastelee väitöskirjassaan kiinteistökehittämisen ja kulttuuriympäristön suojelun vastakkaisia ajattelutapoja nykyajan kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun kohdistuu epärealistisia odotuksia keskustelun järkevyydestä ja demokraattisuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme