Kansainvälisellä yhteistyöllä kehitetään uusia materiaaleja vihreän vedyn tuotantoon
Jyväskylän yliopisto ja CSC - Tieteen tietotekniikan keskus ovat saaneet tuntuvan rahoituksen Suomen Akatemialta yhteishankkeelle, jonka tavoitteena on edistää vihreän vedyn tuotantoteknologiaa löytämällä uusia materiaaleja vetytalouden eteenpäin viemiseen. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tehdään monitieteisesti espanjalaisten, portugalilaisten ja tanskalaisten kanssa.
Suomen Akatemia on myöntänyt noin 490 000 euroa konsortiohankkeelle, jonka tavoitteena on löytää uusia materiaaleja vihreän vedyn tuotantoon. Oikeanlaiset materiaalit mahdollistavat vedyn tehokkaamman valmistamisen. Jyväskylän yliopistossa hanke yhdistää toisiaan vahvistavan asiantuntemuksen laskennallisen elektrokatalyysin ja korkean suorituskyvyn laskennan alalta. Tutkimus keskittyy innovatiivisiin nanohuokoisiin ja kiraalisiin kovalenttisiin orgaanisiin verkkorakenteisiin, jotka koostuvat pelkästään yleisistä alkuaineista, ja joiden on raportoitu hajottavan vettä tehokkaasti.
- Hankkeessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti, miten hiilirakenteet, kiraalisuuden aiheuttama spinvalikoituvuus, veden rajoittaminen nanohuokoisiin ja elektrodipotentiaali vaikuttavat veden hajotusreaktion aktiivisuuteen, selventää professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopistolta. Kestävämpi tulevaisuus vaatii uudenlaista toimijuutta ja yhteistyötä. Hankkeessa yhdistyy laskennallinen mallinnus ja kokeellinen yhteistyö, joka mahdollistaa mikroskooppisen tiedon saamisen veden hajoamisreaktiosta huokoisilla hiilirakenteilla, jatkaa Honkala.
Monialaista kansainvälistä yhteistyötä
Tietokonesimulaatiot tullaan suorittamaan LUMI EuroHPC-supertietokoneella käyttäen GPAW-ohjelmistoa, jonka GPU-ominaisuuksia kehittävät hankkeen konsortiokumppanit CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksesta.
- Hankkeessa tehtävä GPAW-ohjelmiston kehitystyö hyödyntää laajasti kaikkia kyseisen ohjelmiston käyttäjiä. Nykyaikaiset supertietokoneet perustuvat pitkälti grafiikkasuorittimiin (GPU), joten on tärkeää, että tieteelliset ohjelmistot pystyvät hyödyntämään niitä tehokkaasti, kertoo Jussi Enkovaara CSC:ltä.
Hanke sisältää myös tiivistä kokeellista yhteistyötä espanjalaisen (University of Vigo) ja portugalilaisen (The International Iberian Nanotechnology Laboratory) tutkimusryhmien kanssa sekä koodinkehitysyhteistyötä tanskalaisen (Technical University of Denmark) tutkimusryhmän kanssa.
Hanketta rahoittavat Suomen Akatemian lisäksi Jyväskylän yliopisto ja CSC eli tieteen tietotekniikan keskus. Hankeaika on 1.1.2025-31.12.2027.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Karoliina Honkala, karoliina.honkala@jyu.fi, +358408053686
Jussi Enkovaara, jussi.enkovaara@csc.fi, +358503819038
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme