Viidennes potilasvahingoista diagnoosiviiveitä – lääkärin on tärkeä tiedostaa mahdollisuus ajatusvinoumiin
Diagnoosiviiveet ovat melko yleisiä, korvatuista potilasvahingoista noin 20 prosenttia liittyy diagnoosi- tai hoitoviiveeseen. Erityisesti päivystyksellisiin toimintoihin liittyy riski virhediagnostiikasta, mikä esimerkiksi murtumien, sydänsairauksien ja aivotapahtumien yhteydessä voi olla kohtalokasta. Väärä diagnoosi voi johtaa potilaalle haitalliseen hoitoon tai asianmukaisen hoidon viivästymiseen.

Potilasvahinko voidaan korvata, jos oikean diagnoosin viivästymisestä on aiheutunut henkilövahinkoa ja voidaan olettaa, että kokenut lääkäri olisi todennäköisesti päätynyt aiemmin oikeaan diagnoosiin, ja näin vahingolta olisi vältytty.
Yleisimmin diagnoosiviiveet liittyvät selkäsairauksiin ja tuki- ja liikuntaelinten vammoihin, joita korvataan vuosittain noin 150. Syöpäsairauksiin liittyviä diagnoosiviiveitä korvataan vuositasolla noin 50. Kaikkiaan vuosittain korvataan keskimäärin runsaat 2 000 potilasvahinkoa.
- Oikea diagnoosi voi viivästyä monesta syystä, mutta lääkärin on hyvä tiedostaa diagnostiikassa mahdollisuus ajatusvinoumiin. Lääkäri saattaa mukauttaa ajatteluaan sen mukaan, mitä tiedon antaja kertoo, tai painottaa omaa diagnoosia tukevia tutkimustuloksia ja jättää huomiotta muita tärkeitä tietoja. Lisäksi inhimilliset asiat, kuten lääkärin unen puute ja kiire voivat lisätä diagnoosivirheen riskiä, Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö kertoo.
Diagnoosin viivästymiseen liittyviä vahinkoja voidaan vähentää esimerkiksi koulutuksella, virheistä oppimalla, kollegoiden yhteistyöllä, tarkistuslistojen hyödyntämisellä ja aktiivisella vaihtoehtoisten diagnoosien etsimisellä.
- Lääkärin oma asenne on tärkeä, kun pyritään vähentämään diagnoosiin liittyviä virheitä. Ensimmäisenä mieleen tuleva diagnoosi ei välttämättä ole se oikea, vaan kannattaa aktiivisesti etsiä myös muita vaihtoehtoja ja huomioida myös harvinaiset ja poikkeavat tapaukset. Lisäksi on hyvä tarkastella potilaan historiaa laajemmin. Usein toisen lääkärin mielipide ja tiimityö johtavat parempaan lopputulokseen, Rämö muistuttaa.
Potilasvakuutuskeskus ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus järjestävät Lääkäripäivillä 22.1.2025 Helsingin Messukeskuksessa luentokurssin ajatusvinoumista ja diagnoosiviiveistä. Kurssilla käsitellään mm. ajatusvinoumien psykologisia taustatekijöitä, potilasasiakirjamerkintöjä lääkärin työn tukena sekä esimerkkitapauksia ajatusvinoumista diagnoosin tekemisessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Muukkonenkorvauspäällikkö
Puh:040 4504 604elina.muukkonen@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15. Poikkeus: Mediapuhelin päivystää ti 21. - ke 22.1.2025 vain klo 13.30–15. Sähköpostiin vastaamme virka-aikana.
Kuvat


Tietoa Potilasvakuutuskeskuksesta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa8.4.2025 07:10:00 EEST | Blogi
Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.
BLOGI | Hoito ei vastannut odotuksia - onko kyseessä potilasvahinko?2.4.2025 06:50:00 EEST | Blogi
Suomen korkeatasoiseen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria odotuksia. Aina hoidon lopputulos ei kuitenkaan vastaa toiveita, ja mieleen voi hiipiä epäilys hoitovirheestä. Terveydenhuoltoon liittyy väistämättömiä riskejä, eikä kaikkia sairauksia voida parantaa tai edes lievittää, muistuttaa Minna Plit-Turunen blogissaan.
BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin19.3.2025 06:19:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Potilasvahinkoilmoitusten määrässä nousua – korvauksia maksettiin 25,2 miljoonaa euroa19.3.2025 06:18:00 EET | Tiedote
Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024, ja ilmoitusten kokonaismäärän ennustetaan ylittävän vuoden 2023 tason. Nousu viittaa siihen, että koronapandemiaa edeltänyt vuoden 2019 ennätystaso lähestyy. Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin sekä kliinisiin hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin.
Lapsille tapahtuu harvoin potilasvahinkoja25.2.2025 06:07:00 EET | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2 000 potilasvahinkoa. Valtaosa korvattavista vahingoista tapahtuu aikuisille. Alaikäisille eli alle 18-vuotiaille lapsille tapahtuneita vahinkoja korvataan vuosittain noin 140, mikä on 6 prosenttia kaikista korvattavista vahingoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme