OKM:ltä kaikkiaan 4,9 miljoonaa euroa koulutusyhteistyön ja siirtohaun kehittämiselle – Jyväskylän yliopisto mukana useissa hankkeissa
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt yhteensä 4,9 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionrahoitusta opiskelijoiden joustavien siirtymien ja korkeakoulujen opetusyhteistyön lisäämiseen. Hankkeissa on Jyväskylän yliopistosta mukana matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, informaatioteknologian tiedekunta, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta ja monikielisen akateemisen viestinnän keskus.

"Olen äärimmäisen iloinen ja kiitollinen siitä, miten hienolla tavalla Jyväskylän yliopiston asiantuntijat eri yksiköistä lähtivät mukaan tähän tärkeään rahoitushakuun ja miten hyvin yhteistyöhankkeet, joissa olemme mukana, menestyivät haussa. Näillä yhteistyöhankkeilla on moneen suuntaan ulottuvat myönteiset vaikutukset: ne kehittävät koulutusten laatua ja vetovoimaa, luovat synergiaa ja poistavat henkilöstön tekemää päällekkäistä työtä ja näin mahdollistavat opetusresurssien käyttöä muuhun tärkeään työhön”, koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso kommentoi.
Rahoitusta fysiikan koulutusverkoston kehittämiseen
Jyväskylän yliopiston koordinoiman fysiikan korkeakouluverkoston rakentamiseen myönnettiin 650 000 euroa. FysNet-hanke pyrkii kokoamaan Suomen yliopistofysiikan kouluttajat kehittämään materiaaleja ja kursseja osaksi yhteistä, kansallista opintotarjontaa. Hanke toteutetaan yhteistyössä yhdeksän merkittävimmän fysiikan alan kouluttajan kanssa: Jyväskylän yliopisto (koordinaattori), Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Hanke kestää vuoden 2026 loppuun.
"Kehittämisessä panostetaan laadukkaaseen ja joustavaan verkko- ja hybridiopetukseen, mikä mahdollistaa laajan ja kustannustehokkaan ristiinopiskelun. Fysiikan opetuksen kehittäjät ovat verkostoituneet viime vuosina hyvin, joten aika verkoston rakentamiseen ja vahvistamiseen konkreettisella hankkeella oli perin otollinen", kertoo hankkeen johtaja, professori Pekka Koskinen.
Tukea kielten ja sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden tutkintokoulutusten kehittämiseen
Rahoitusta myönnettiin Jyväskylän yliopiston koordinoimalle valtakunnalliselle Saksan, ranskan ja venäjän kielen yliopistollisen tutkintokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden kehittäminen -hankkeelle 500 000 euroa. Hanke keskittyy saksan, ranskan ja venäjän kielen yliopistollisen tutkintokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden kehittämiseen. Valtakunnallisesti kattava yhteistyö vahvistaa yliopistojen kielten yksiköiden profiileja, kielikoulutuksen kestävyyttä, kieliasiantuntijuuden jatkuvuutta ja yhteiskunnan kielellistä huoltovarmuutta. Hankkeeseen osallistuvat Jyväskylän yliopiston lisäksi Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen rahoituskausi on 1.1.2025–31.7.2028.
”Valtakunnallinen hanke pyrkii vahvistamaan Suomen kielivarantoa ja varmistamaan kielen ja kulttuurin asiantuntijoiden riittävyyden tulevaisuudessa. Yhteiskunnan kielellistä huoltovarmuutta uhkaa osaajapula, sillä muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt radikaalisti viime vuosikymmeninä. Tilanteen korjaaminen edellyttää kielikoulutuksen rakenteiden kriittistä tarkastelua, jotta kielipolut olisivat kestäviä ja palvelisivat suomalaista yhteiskuntaa ja kansainvälistä toimintaa”, kommentoi dekaani Mika Lähteenmäki.
Kansallisesti joustava ja profiloitu sosiaalitieteiden kandi- ja maisterikoulutus -hankkeelle myönnettiin rahoitusta 500 000 euroa. Hankkeessa kehitetään sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmien opetussuunnitelmia ja opetustarjontaa. Hankkeeseen osallistuvat Jyväskylän yliopiston lisäksi Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto, ja rahoituskausi on ajalle 1.1.2025–31.5.2027.
Sosiaalityön maisteriopintoihin valmistavat opinnot sosionomeille - hankkeen toteuttamiseen myönnettiin 250 000 euroa. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan alakohtaisen opetussuunnitelmatyön pohjalta sosiaalityön maisteriopintoihin valmistavaa kansallista opintokokonaisuutta sosionomeille. Hankkeessa ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi mukana Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Hanketta koordinoi Lapin yliopisto, ja rahoituskausi on ajalle 1.1.2025–31.12.2026.
Innovatiivista matematiikan korkeakouluopetusta
Vetovoimaista ja innovatiivista matematiikan korkeakouluopetusta yliopistoverkoston yhteistyönä -niminen hanke on saanut yhteensä 700 000 euron rahoituksen, josta Jyväskylän yliopiston osuus on 30 000 euroa. Hanke etsii keinoja yliopistojen matematiikan opetuksen ja suoritusmahdollisuuksien kehittämiseen yleisen osaamisen ja matematiikan kurssien suorittamisen edistämiseksi.
”Matematiikan oppiminen on muuttunut, eikä laskemista harjoitella samalla tavalla kuin ennen. Tämän vuoksi yliopistossa aloittavien opiskelijoiden matemaattiset valmiudet ovat erilaiset kuin, mitä heidän opettajillaan on aikanaan ollut”, professori Lauri Kettunen kommentoi hankkeen taustoja.
Rahoitus on myönnetty yhteisesti FITech-verkostoyliopistolle ja Helsingin yliopistolle. FITech verkostoon kuuluu kaikkiaan 9 yliopistoa. Jyväskylän yliopiston osuus hankkeessa keskittyy erityisesti tekniikan koulutuksen matematiikan opintoihin. Hanke päättyy 31.12.2026.
Erityispedagogiikan koulutusten kehittämiseen tukea
Kansallinen erityispedagogiikan koulutusten kehittäminen -hankkeelle myönnettiin 620 000 euroa. Hankkeeseen kuuluvat kaikki Suomen kahdeksan erityispedagogiikan opetusta antavaa yksikköä ja sitä koordinoi Itä-Suomen yliopisto.
”Erityispedagogiikan kouluttajat ovat perinteisesti tehneet tiivistä yhteistyötä. Koulutusta järjestävien yliopistojen osuus on viime vuosina entisestään lisääntynyt ja asiantuntijuutta on eri yliopistoissa hieman erilaisin painotuksin. Työelämässä on erityisopettajista kova kysyntä mm. entistä moninaisempiin erityisopetuksen ja oppimisen tuen tehtäviin, joten yliopistot ovat nyt yhdessä miettimässä yhdessä toteutettavia tai yhteisesti hyödynnettäviä opintokokonaisuuksia”, kertoo kasvatustieteiden laitoksen johtaja Tarja Ladonlahti.
Jyväskylän yliopistossa hanketta edustaa yliopistonlehtori, dosentti Helena Viholainen.
Korkeakouluopiskelijoiden tukeminen ruotsin opintojen aloittamiseksi
Hankkeelle “Korkeakouluopiskelijoiden tukeminen riittävän lähtötason saavuttamiseksi ruotsin opintojen suorittamiseksi” myönnettiin 197 000 euroa. Tavoitteena on luoda kaikille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille laaja opintopolku ja digitaalinen materiaali, joka kattaa taitotasot A1-A2. Näitä resursseja voidaan hyödyntää opiskelijoiden tukemisessa, jotta he saavuttavat riittävän lähtötason ruotsin opintojen suorittamiseksi osana tutkintoaan. Hanketta koordinoi Tampereen korkeakouluyhteisö, ja mukana on kuusi muuta yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua. Jyväskylän yliopistosta hankkeessa on mukana Monitieteisen akateemisen viestinnän keskus (Movi). Hankkeen rahoituskausi on 1.1.2025–31.7.2026
“Hanke on tärkeä, sillä opiskelijoilla on vaihtelevat valmiudet ja ajoittain riittämätön lähtötaso korkeakouluopintoihin liittyvän ruotsin kielen vaatimustason saavuttamiseen opintojen aikana”, kommentoi Jyväskylän yliopiston Movin johtaja Peppi Taalas.
Joustavan siirtohaun kehittäminen
Kaikkien yliopistojen yhteiselle siirtohakumenettelyjen kehittämishankkeelle myönnettiin 800 000 euroa. Hankkeen tavoitteena on tehdä siirtohausta aito mahdollisuus vaihtaa alaa tai yliopistoa. Siirtohaun kehittämisen ja viestinnän myötä joustavoitetaan opiskelijavalintaa siten, että hakijat uskaltavat ottaa opiskelupaikan vastaan eivätkä pelkää ensikertalaisuuden menettämistä. Hankkeen rahoituskausi on 01.01.2025–31.12.2026.
"Koko yliopistokentän yhteinen hanke opiskelijoiden sujuvien siirtymien turvaamiseksi on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun hallitus suunnittelee ottavansa käyttöön yhden opiskelupaikan säännön. Joustavat opintopolut ja sujuvat siirtymät tuottavat parhaimmillaan opiskelijoille hyvinvointia ja opiskelurauhaa heidän tietäessään, että tehdyt valinnan eivät ole umpikujia, vaan heillä on mahdollisuus luoda omannäköisiään polkuja asiantuntijuutensa kasvattamisessa", vararehtori Laakso kommentoi.
Lisätietoja: Marja-Leena Laakso, +358408054024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme