Länsimaiden ihmiskeskeinen maailmankuva on juurisyy ilmastokatastrofiin – ratkaisu voi löytyä hengellisyydestä

”Meillä ei enää ole sitä luksusta, että voisimme jatkaa samaan malliin ja olla välittämättä, kun maailma ympärillämme palaa”, sanoi Mikko Pyhtilä puheenvuorossaan Itä-Suomen yliopistolla tiistaina 21. tammikuuta.

Kyseessä oli Suomen Lähetysseuran vuosittain järjestämä missiologinen symposiumi, jossa teemana oli tänä vuonna Eko ja ego kriisissä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Karjalan Teologisen Seuran kanssa Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa.

Mikko Pyhtilä työskentelee yhteisöasiantuntijana Suomen Lähetysseurassa. Hänen kanssaan samoilla linjoilla oli tapahtuman toinen puhuja, Suomen ortodoksisen kirkon arkkimandriitta ja teologian professori Serafim Seppälä. Hän puhui tapahtumassa erityisesti eläinteologiasta.

”Eläimillä on kyky tuntea kärsimystä. Ihmisen pitäisi elää niin, ettei lisää eläinten kärsimystä. Eläimen arvo ei riipu siitä, miten se kykenee kommunikoimaan”, Seppälä sanoi.

Hän kertoi omasta kokemuksestaan, että eläinten arvon ymmärtäminen vaatii kohtaamisia eläinten kanssa. Hänelle oivallus tuli sääksilintujen pesinnän seuraamisesta.

”Kaikilla oli omat manööverinsä. Se muutti suhtautumiseni lintuihin ihan kokonaan.”

Madagaskarilla syntynyt, Kreetalla asuva kestävän kehityksen tohtori Louk Andrianos on tutkinut ihmisten ahneuden mittaamista. Ilmansaasteet ovat Andrianoksen mukaan esimerkki siitä, miten ihmiskunnan ahneus eli egokriisi aiheuttaa eko- eli ympäristökriisiä.

”Keskitymme ihmisen fyysisiin tarpeisiin, mutta hylkäämme hengelliset tarpeet”, Andrianos sanoi puheenvuorossaan.

Jos luontoa pidetään pyhänä, sitä kunnioitetaan

Useammassakin puheenvuorossa ratkaisuksi löytyi hengellisyys.

Teologian tohtori Pauliina Kainulainen kuvaili, että luonto ymmärretään nykyään konemaiseksi kokonaisuudeksi.

”Luonnon pyhyys on lempattu ihan tietoisesti pihalle. Samalla on mennyt myös rajantaju suhteessa luontoon. Kun jotain pitää pyhänä, sitä kunnioittaa”, Kainulainen sanoi.

Toisaalta myös perinteisen teologian täytyy muuttua. Tapahtuman järjestäjä, Suomen Lähetysseuran missiologian erityisasiantuntija Kati Kemppainen tiivistää symposiumin puheenvuoroista, että ihminen täytyy nähdä osana luomakuntaa, yhtenä luotuna muiden joukossa.

”Länsimaiden ihmiskeskeinen maailmankuva on juurisyy ilmastokatastrofiin. Ekoteologiasta täytyy tulla mainstream-teologiaa, joka ei tarvitse etuliitettä. Luomakunnan pyhyys tulee tunnistaa, sillä pelastus on luvattu koko luomakunnalle, ei vain ihmiskunnalle”, Kemppainen sanoo.

Tapahtumassa puhuivat myös hollantilainen pastori ja tunnettu ekoteologi Trees van Montfoort ja valtiotieteiden tohtori Eemeli Hakoköngäs. Paneelikeskusteluun osallistui teologian tutkijatohtori Marjukka Laiho sekä dosentti ja Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.

Tallenne tapahtumasta ladataan Lähetysseuran Youtube-kanavalle tammikuun aikana.

Suomen Lähetysseura järjestää joka vuosi symposiumin juhlistamaan järjestön syntymäpäivää. Lähetysseura on perustettu 19. tammikuuta vuonna 1859.