Suvi-Anne Siimes kiittää työmarkkinaosapuolia pitkäjänteisestä ja työeläkkeiden perusperiaatteita kunnioittaneesta ratkaisusta

– Työmarkkinajärjestöillä on ollut perinteisesti vahva rooli työeläkejärjestelmän kehittämisessä. Nyt hyväksytty neuvottelutulos on osoitus tämän tehtävän onnistuneesta toteuttamisesta myös tässä ajassa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Työmarkkinajärjestöt kävivät neuvotteluja syksystä 2023 alkaen pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman ja hallituksen työmarkkinajärjestöille erikseen antaman toimeksiannon mukaisesti.

Siimes pitää työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa eläkeuudistusta vastuullisena kokonaisuutena. 

– Aikaisemmin pohdin, tuleeko kyseessä olemaan jonkinlainen esisopimus uudenlaisesta eläkejärjestelmästä. Nyt voimme iloksemme todeta, että työeläkkeen nykyiset perusperiaatteet vaikuttavat kaikkien keskeisten osapuolien mielestä toimivilta, ja että työeläkkeitä halutaan kehittää niiden pohjalta pitkäjänteisesti myös jatkossa, Siimes toteaa.

Sijoitusuudistus tarjoaa toivottuja työkaluja tuottojen parantamiseen

Yksi nyt hyväksytyn neuvottelutuloksen osa on työeläkevaroille saatavien sijoitustuottojen parantaminen yksityisalojen työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa koskevaa sääntelyä uudistamalla. Tähän sisältyy useita eri elementtejä, joilla tavoitellaan osakepainon maltillista nostamista. 

– Sijoitusuudistus on linjassa työeläkevakuuttajien esittämien näkemysten kanssa, Siimes iloitsee. 

Käytännössä tuottojen parantaminen edellyttää työeläkesijoittamiseen liittyvän riskinoton lisäämistä. Se puolestaan edellyttää myös kykyä sietää matalia tuottoja mahdollisesti pitkiäkin aikoja. 

– Sijoitusuudistus ei tarjoa mitään pikavoittoja. Työeläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitustuottojen avulla on pitkäjänteistä työtä, ja sen hyödyt tulevat täysimääräisesti näkyviin vasta useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua, Siimes muistuttaa.

– Esitetyt muutokset ovat maltillisia mutta tarjoavat useita työkaluja sijoitustuottojen pitkän aikavälin parantamiseen. Nähdäksemme uudistus kuitenkin säilyttää samalla työeläkesijoittamiseen liittyvän vaateen riittävästä turvaavuudesta, Siimes jatkaa. 

Työmarkkinajärjestöt sopivat myös eräistä työeläkkeiden rahastointiin tehtävistä muutoksista. 

– Sopimuksen kirjaukset rahastoinnin kasvattamisesta ovat erittäin kannatettavia, sillä ne parantavat työeläkkeiden rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyttä ja auttavat osaltaan tasaamaan sukupolvien välisten kokoerojen tuomia paineita työeläkemaksuille, Siimes huomauttaa.

Inflaatiovakauttaja ei riko järjestelmän perusperiaatteita

Neuvotteluissa sovittiin myös uudesta sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä eli niin kutsutusta inflaatiovakauttajasta, joka otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Sen avulla on tarkoitus pienentää maksussa olevien työeläkkeiden korotuksia tilanteissa, joissa yleinen hintataso kasvaa voimakkaammin kuin palkat. 

– Inflaatiovakauttaja on teknisiltä periaatteiltaan selkeä ja ymmärrettävä. Se ei myöskään riko työeläkkeen keskeisiä periaatteita. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki työeläkeindeksiin tehtävät leikkaukset tai jäädytykset jäävät aina vaikutuksiltaan pysyviksi, koska ne kertautuvat eläkeläisten arjessa vuosi vuodelta, Siimes huomauttaa.

Tällä Siimes viittaa siihen, että mikäli työeläkkeen indeksikorotusta jonain vuonna leikataan, jää leikattu osuus korotuksesta saamatta myös kaikkina tulevina vuosina. 

Huomattava kuitenkin on, että inflaatiovakauttaja vaikuttaa vain hyvin poikkeuksellisissa taloudellisissa suhdanteissa. Lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat sopineet tarkastelevansa inflaatiovakauttajaa ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 2035. Huomiota tullaan silloin kiinnittämään erityisesti riittävään etuustasoon ja eläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen. 

Järjestelmän pitkäjänteiselle kehittämiselle hyvät edellytykset

Eläkeuudistusta koskevasta neuvottelutuloksesta ovat sopineet palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Maan hallitus on antanut sille hyväksyntänsä. 

– Neuvottelutuloksen yksityiskohdat tarkentuvat vielä tulevan lainsäädäntövalmistelun aikana. Siksi myös uudistuksen tarkemmat vaikutukset esimerkiksi eri sukupolviin voidaan arvioida luotettavasti vasta myöhemmin, Siimes toteaa.

Työmarkkinajärjestöt sopivat osana neuvottelutulosta myös järjestelmän seuraavista tarkasteluajankohdista ja sitoutuivat tarvittaessa esittämään tarpeellisia muutoksia työeläkejärjestelmään. Myös yksityisalojen työeläkemaksun tasosta sovittiin vuoteen 2030 saakka. Sopimus antaa Siimeksen mukaan siksi hyvät edellytykset työeläkejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. 

Siimes muistuttaa, että eläkejärjestelmällä ei ole välitöntä kestävyysongelmaa eikä nyt käydyissä neuvotteluissa ollut kyse akuuttiin shokkiin reagoimisesta. Tarkoituksena oli nimenomaisesti työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä. 

– Arvostan sitä, että työmarkkinajärjestöt ja pääministeri Orpon hallitus pitäytyivät eläkejärjestelmän pitkäjänteisessä kehittämisessä. Neuvottelutulos tukee toimeksiannon mukaisesti myös julkisen talouden vahvistamisen tavoitetta, mutta tekee sen eläkejärjestelmän perusperiaatteita ja erillisyyttä julkisesta taloudesta kunnioittaen. Se on mielestäni kestävin tapa hoitaa eläkejärjestelmän kaltaista ylisukupolvista järjestelmää, Siimes painottaa.