Saavatko aktiivisuusranneke tai muut sovellukset meidät liikkumaan? Tutkimus osoitti etäteknologian hyödyt erityisesti kuntoutuksessa
Sanna Säteri tutki väitöskirjassaan vaikuttaako liikunnan lisäämiseen tarkoitettu etäteknologia, esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älypuhelinsovellus, fyysisen aktiivisuuden määrään aikuisilla. Fyysinen aktiivisuus on keskeinen tekijä terveyden ylläpitämisessä sekä sairauksien hoidossa, ja nopeasti kehittyvästä teknologiatarjonnasta on pyritty löytämään ratkaisuja sen lisäämiseen.
Väitöskirjatutkimus on osa kahta laajempaa, KELA:n rahoittamaa ja dosentti Tuulikki Sjögrenin johtamaa tutkimuskokonaisuutta, ja se keskittyy etäteknologian käyttöön erityisesti sydänkuntoutuksessa.
Etäteknologia tehokasta erityisesti kuntoutuskäytössä
Tutkimuksessa havaittiin etäteknologian avulla toteutetun liikunnallisen intervention olevan yhtä tehokasta verrattuna tavanomaiseen kasvotusten tai kirjallisen materiaalin avulla toteutettuun interventioon. Sen sijaan erityistä lisäarvoa etäteknologia toi eri sairauksien kuntoutukseen, jossa se lisäsi fyysistä aktiivisuutta 25 % perinteisiä menetelmiä enemmän.
Myös sydänkuntoutuksessa etäteknologian käyttö osoittautui lupaavaksi. Satunnaistetussa koeasetelmassa havaittiin, että etäteknologian käyttö omakuntouksen tukena toi lisäarvoa, lisäten kevyttä fyysistä aktiivisuutta ensimmäisen 6 kk aikana keskimäärin 5,4 viikkotuntia kontrolliryhmää enemmän. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja kohtalaisessa tai raskaassa fyysisessä aktiivisuudessa.
"Kun kyseessä on kuntoutujaryhmä, jonka fyysinen aktiivisuus on tyypillisesti alhaisempaa liikkumiseen liittyvien pelkojen sekä toimintakyvyn haasteiden vuoksi, voi vähäinenkin liikunnan lisäys edistää terveyttä", Säteri sanoo.
Sydänkuntoutujien teknologiamyöntyvyyttä tutkittaessa aktiivisuusmittarit ja internetpohjainen valmennusohjelma koettiin hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi.
Sanna Säterin fysioterapian väitöskirja "The promotion of physical activity with remote technology, with a special focus on cardiac rehabilitation” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 31.1.2025 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksessa salissa L304. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Bäck (Linköpingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuulikki Sjögren (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio pidetään suomeksi. Väitöstä voi seurata myös verkossa.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
Lisätiedot:
TtM Sanna Säteri
Jyväskylän yliopisto
Sähköposti: sannasateri@gmail.com
Puhelin: 0440230785
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme