Jyväskylän yliopisto

Saavatko aktiivisuusranneke tai muut sovellukset meidät liikkumaan? Tutkimus osoitti etäteknologian hyödyt erityisesti kuntoutuksessa

Jaa

Sanna Säteri tutki väitöskirjassaan vaikuttaako liikunnan lisäämiseen tarkoitettu etäteknologia, esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älypuhelinsovellus, fyysisen aktiivisuuden määrään aikuisilla. Fyysinen aktiivisuus on keskeinen tekijä terveyden ylläpitämisessä sekä sairauksien hoidossa, ja nopeasti kehittyvästä teknologiatarjonnasta on pyritty löytämään ratkaisuja sen lisäämiseen.

Jyväskylän yliopisto

Väitöskirjatutkimus on osa kahta laajempaa, KELA:n rahoittamaa ja dosentti Tuulikki Sjögrenin johtamaa tutkimuskokonaisuutta, ja se keskittyy etäteknologian käyttöön erityisesti sydänkuntoutuksessa. 

Etäteknologia tehokasta erityisesti kuntoutuskäytössä 

Tutkimuksessa havaittiin etäteknologian avulla toteutetun liikunnallisen intervention olevan yhtä tehokasta verrattuna tavanomaiseen kasvotusten tai kirjallisen materiaalin avulla toteutettuun interventioon. Sen sijaan erityistä lisäarvoa etäteknologia toi eri sairauksien kuntoutukseen, jossa se lisäsi fyysistä aktiivisuutta 25 % perinteisiä menetelmiä enemmän.  

Myös sydänkuntoutuksessa etäteknologian käyttö osoittautui lupaavaksi. Satunnaistetussa koeasetelmassa havaittiin, että etäteknologian käyttö omakuntouksen tukena toi lisäarvoa, lisäten kevyttä fyysistä aktiivisuutta ensimmäisen 6 kk aikana keskimäärin 5,4 viikkotuntia kontrolliryhmää enemmän. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja kohtalaisessa tai raskaassa fyysisessä aktiivisuudessa. 

"Kun kyseessä on kuntoutujaryhmä, jonka fyysinen aktiivisuus on tyypillisesti alhaisempaa liikkumiseen liittyvien pelkojen sekä toimintakyvyn haasteiden vuoksi, voi vähäinenkin liikunnan lisäys edistää terveyttä", Säteri sanoo. 

Sydänkuntoutujien teknologiamyöntyvyyttä tutkittaessa aktiivisuusmittarit ja internetpohjainen valmennusohjelma koettiin hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi. 

Sanna Säterin fysioterapian väitöskirja "The promotion of physical activity with remote technology, with a special focus on cardiac rehabilitation” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 31.1.2025 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksessa salissa L304. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Bäck (Linköpingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuulikki Sjögren (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio pidetään suomeksi. Väitöstä voi seurata myös verkossa.

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.

Lisätiedot:  

TtM Sanna Säteri 
Jyväskylän yliopisto 
Sähköposti: sannasateri@gmail.com 
Puhelin: 0440230785 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto vastaa turvallisuusteknologian ja datatieteen osaajapulaan laajentamalla diplomi-insinöörikoulutusta23.1.2025 14:01:41 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa käynnistyy kaksi uutta monitieteistä ja yliopiston vahvuusalueisiin pohjautuvaa diplomi-insinöörin koulutusta: turvallisuusteknologia sekä tilastotiede ja datatiede. Koulutukset täydentävät vuonna 2020 informaatioteknologian tiedekunnassa alkanutta DI-koulutusta ja hyödyntävät monialaisen yliopiston laajaa opetustarjontaa.

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja tietyt ruoka-aineet voivat lisätä naisten virtsankarkailun riskiä keski-iässä23.1.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten syömiskäyttäytymisellä on yhteys lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin. Esimerkiksi paljon prosessoitujen valmisruokien ja pikaruokien runsaampi kulutus lisäsi riskiä kokea ponnistus- ja pakkovirtsanvirtsankarkailun oireita. Runsaampi hedelmien kulutus sekä kokonaisuudessaan laadukkaampi ruokavalio puolestaan pienensivät ponnistusvirtsankarkailun riskiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye