Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen potentiaali käyttöön - Suomen kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät uutta osaamista ja uusia ratkaisuja

- Visiotyöltä ammattikorkeakoulut toivovat erityisesti uskottavaa suunnitelmaa, miten kansalliset tavoitteet koulutustason nostamiseksi toteutetaan, millaista roolia korkeakouluilta toivotaan koulutusperäisen maahanmuuton edistäjinä ja miten ammattikorkeakoulujen halutaan edistävän kansallista tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta, sanoo Arenen puheenjohtaja Riitta Konkola.

Ammattikorkeakoulut kantavat heikosti resursoituna suurimman vastuun koulutustason nostosta

Arenen tavoitteissa visiotyölle korostuvat ammattikorkeakoulujen kunnianhimoiset tavoitteet Suomen hyvinvoinnille ja kestävälle kilpailukyvylle.

Kansalliset tavoitteet korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseksi edellyttävät yli hallituskausien menevää sitoutumista tavoitteen rahoittamiseen.  Ammattikorkeakoulujen joustava ja työelämäläheinen pedagogiikka edistävät korkeakoulutuksen saavutettavuutta niin alueellisesti kuin eri-ikäisille, ja erilaisissa elämätilanteissa oleville opiskelijoille.

- Ammattikorkeakouluille on vaivihkaa siirretty päävastuu koulutustason nostosta, sillä niissä aloittaa vuosittain lähes kaksi kolmasosaa kaikista uusista korkeakouluopiskelijoista. Tästä huolimatta niiden perusrahoitus on puolet yliopistojen rahoitusta pienempi. Epäsuhta vaan kasvaa, kun vuosille 2025–2028 ammattikorkeakoulujen tutkintotavoite on kolmanneksen suurempi kuin niiden keskimäärin 2020–2022 vuosittain suoritettujen tutkintojen määrä.

Koulutustason nostotarpeet, ennakointitiedot uusien työpaikkojen osaamistarpeista, Suomen eri alueiden kehittämisen tarpeen, yritysten TKI-työn puutteet – viittaavat kaikki ammattikorkeakoulujen vahvistamisen tarpeeseen. Jotta ne voivat antaa potentiaalinsa Suomen hyväksi, on visiotyössä - hallitusohjelman tavoin - sitouduttava korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen kahden pilarin mallin mukaisesti. Suomella ei ole varaa hukuttaa ammattikorkeakoulujen ainutlaatuista tehokkuutta, vaikuttavuutta ja profiilia nimellisen tehokkuuden nimissä.

Päinvastoin nyt on vapautettava siellä oleva käyttämätön potentiaali.  

Ammattikorkeakoulut tarjoavat soveltavaan tutkimukseen vaikuttavuutta   

Suomi on jäänyt jälkeen niin koulutustasossa kuin korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä tärkeimpiä länsimaisia verrokkimaitaan. Visiotyön tilannekuvassa ja tavoitteissa on otettava huomioon tämän vaikutukset Suomen tulevaisuudelle osaamisyhteiskuntana. Visiotyössä on katsottava korkeakoulupolitiikan eurooppalaista kehitystä ja otettava mallia muista duaalimallia toteuttavista maista. Monissa Länsi-Euroopan maissa ammattikorkeakoulujen asemaa on vahvistettu viime vuosina antamalla niille täysivaltainen asema korkeakouluina ja tukemalla niiden TKI-kyvykkyyksien vahvistumista uusilla rahoitusinstrumenteilla.

- Uuden kansallisen T&K-rahoituksen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja lisätä yksityistä T&K-rahoitusta. Suurin osa tehdystä tutkimuksesta on jo nyt määritelmällisesti soveltavaa. Soveltavuuden luonteen rinnalla vaikuttavuudelle olennaisempaa ovat kuitenkin tutkimustyön perimmäiset ajurit ja tavoitteet.  Juuri ammattikorkeakoulujen DNA:ssa on yritys- ja käyttäjälähtöinen soveltava tutkimus- ja kehittämistyö. Siellä tutkimuksessa ja kehittämistyössä laaja-alainen vaikuttavuus, käytettävyys ja yhteiskehittäminen ovat kaikessa läsnä.