Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hyvinvointialueet aloittivat haastavissa olosuhteissa – alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa

Suomen talouskehitys oli viime vuonna muuta euroaluetta ja muita pohjoismaita heikompaa. Työllisyysaste on laskenut enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Yksi syy tähän on Venäjälle asetetut pakotteet. Myös euroalueen yhteinen rahapolitiikka on ollut Suomen kannalta turhan kireää. Talous on kuitenkin jo kääntynyt kasvuun ja korkojen laskun voi olettaa vahvistavan kysyntää kuluvana vuonna.

Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoitteen aikarajaa tulisi harkita uudelleen

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia. Jos hyvinvointialueet onnistuvat kattamaan kertyneet alijäämät määräaikaan mennessä, sallii sääntely niiden lisätä menojaan nopeastikin vuonna 2027.

Palveluiden turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Talouspolitiikan arviointineuvosto suosittelee tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille. Sen ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä.

Hyvinvointialueiden alijäämät eivät kerro sote-uudistuksen epäonnistumisesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistumista ei ole perusteltua arvioida vain toteutuneen menokasvun perusteella. Menojen kasvun ja alijäämien taustalla on hyvinvointialueista riippumattomia syitä, kuten inflaation kiihtyminen ja palkkojen suhteellisen nopea nousu. Uudistuksen arviointi edellyttää kehityksen seurantaa pidemmällä aikavälillä sekä talous- ja hyvinvointivaikutusten laajempaa tarkastelua.

Vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle. Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisää lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla. Ratkaisuiksi ehdotetaan lääkäreiden työpanoksen parempaa kohdentamista, lääkärikoulutuksen kasvattamista ja ulkomaisten osaajien houkuttelua.

Sopeutuspäätökset osoittavat hallituksen sitoutuneen julkisen talouden vahvistamiseen

Hallitus päätti keväällä 2024 merkittävistä uusista sopeutustoimista julkisen talouden velkasuhteen vakauttamiseksi hallituskauden loppuun mennessä. Tärkein uusi sopeutustoimi on syyskuussa 2024 voimaan astunut yleisen arvonlisäverokannan korottaminen, joka indeksijäädytysten vuoksi heikentää myös monia tulonsiirtoja. Eläkeläiset ovat kuitenkin pääosin suojassa arvonlisäveron korotukselta. Siksi on luontevaa, että hallitus kiristää myös eläkkeiden verotusta hieman.

Sopeutustoimista huolimatta velkasuhteen vakauttaminen on edelleen hyvin epävarmaa. Taustalla on heikko työllisyyskehitys ja hyvinvointialueiden nopeasti kasvaneet kustannukset. Uusia kokonaiskysyntää heikentäviä sopeutustoimia tulisi välttää lyhyellä aikavälillä, sillä hallituksen finanssipolitiikka kiristyy jo merkittävästi kuluvana vuonna vuoteen 2024 verrattuna. Julkista taloutta voidaan myös vahvistaa uudistuksilla, jotka eivät saman tien heikennä kokonaiskysyntää. Hallitusohjelmassa mainittu eläkeuudistus on tässä tärkeä mahdollisuus.

Kaupungistuminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat tuottavuutta

Työpaikkojen ja työntekijöiden keskittyminen suuriin kaupunkeihin luo kasautumisetuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrityksiä. Työntekijät löytävät helpommin osaamistaan vastaavia työpaikkoja, mikä mahdollistaa kaupunkien korkeamman palkkatason. Kaupungistuminen tukee myös työn tuottavuuden ja työllisyyden kehitystä koko kansantalouden tasolla. Työperäinen maahanmuutto voi osaltaan vahvistaa tätä kehitystä ilman, että väestön tarvitsee vähentyä muilla alueilla.    

Vuoden alusta vastuu työllisyyspalveluista siirtyi kunnille. Uudistus kasvatti kuntien osuutta kuntalaisille maksettavista työttömyyskorvauksista luoden kunnille selkeän kannustimen edistää työllistymistä. Työllistymisen esteiden poistaminen vaatii kuitenkin usein myös terveys- ja sosiaalipalveluita, jotka ovat nykyään hyvinvointialueiden vastuulla