Väitös: Karsastus vaikuttaa merkittävästi aikuisten elämänlaatuun
Karsastus eli silmän tai silmien asentovirhe saattaa aiheuttaa toiminnallisten, fyysisten, haittojen lisäksi psykososiaalisia oireita, joihin osa aikuisista kaipaa tukea. Psykososiaaliset oireet ovat merkittäviä, ja ne tulisi huomioida terveyspalveluissa, toteaa TtM Anna Mason väitöstutkimuksessaan.
Karsastavalla henkilöllä silmät eivät yhtaikaa katso samaan havaintokohteeseen, vaan toinen on tavallisimmin kääntyneenä sisään- tai ulospäin tai pystysuuntaan. Tämä johtuu silmän liikuttajalihasten rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta. Karsastusta voi esiintyä kaikenikäisillä, ja se joko on synnynnäistä tai ilmaantuu myöhemmin elämän aikana. Pikkulapset karsastavat tavallisimmin sisäänpäin, kun taas myöhemmin alkava uloskarsastus on tavallisempaa vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Karsastus voi olla näkyvää (ilmeistä) tai ns. piilokarsastusta, joka usein aiheuttaa oireita esimerkiksi väsyneenä. Piilokarsastus voi muuttua ilmeiseksi.
Tutkimuksissa karsastuksen haitat jaetaan toiminnallisiin, kuten silmien rasittuminen, kaksoiskuvat, päänsärky, pään virheasennot, sekä psykososiaalisiin oireisiin. Psykososiaaliset oireet, kuten katsekontaktin välttäminen vuorovaikutustilanteissa, karsastuksen peittely esimerkiksi hiuksilla, sosiaalisten tilanteiden välttely ja itsetunto-ongelmat ovat osalle karsastavista merkittäviä haasteita. Karsastuksen hoitona aikuisilla on useimmiten asentovirheen korjaavat silmälasit tai leikkaus, joka helpottaa fyysisten oireiden lisäksi usein myös psykososiaalista haittaa.
Anna Masonin tutkimuksen ensimmäisenä osatyönä käännettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari Adult Strabismus Questionnaire (AS-20) englannista suomeksi. Se otettiin osaksi jokapäiväistä työtä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien Karsastusyksikössä. Mittarin avulla voidaan arvioida ja verrata karsastuksen oireita potilaan tullessa ensivastaanotolle, hoitoprosessin aikana ja hoidon jälkeen.
Kyselyssä aikuinen arvioi karsastuksen hänelle aiheuttamia sekä fyysisiä toiminnallisia että psykososiaalisia oireita. Tällöin terveydenhuollon ammattilainen saa hyvän kuvan siitä, minkälaiset oireet huonontavat henkilön elämänlaatua. Tutkimuksen mukaan suomenkielinen AS-20 on luotettava ja käyttökelpoinen kysely arvioimaan karsastavan aikuisen elämänlaatua. Väitöskirjassa todetaan, että naisilla toiminnallinen elämänlaatu oli huonompaa kuin miehillä ja että nuorimmilla osallistujilla oli huonompi minäkäsitys kuin vanhemmilla. Aikuiset, joilla ei ollut kaksoiskuvia, raportoivat heikompaa psykososiaalista hyvinvointia kuin ne aikuiset, jotka kärsivät kaksoiskuvista.
Potilas ja oireet tulee huomioida kokonaisuutena
Osana tutkimustaan Anna Mason haastatteli 12 karsastavaa aikuista potilasta, jotka kuvailivat karsastuksen psykososiaalisia oireita ja kertoivat, minkälaista tukea he toivoisivat saavansa terveydenhuollosta. Aikuiset kokivat sosiaaliset tilanteet haastaviksi ja kamppailivat henkisen hyvinvointinsa kanssa. He kuvasivat muun muassa joutuvansa jännittämään vuorovaikutustilanteita, kohdanneensa kiusaamista ja ihmisten tuijotusta. He olivat olleet huolissaan siitä, saako karsastukseen apua ja kokeneet negatiivisia tunteita tilanteestaan.
Tutkimukseen osallistuneet aikuiset toivoivat, että karsastuksesta keskusteltaisiin enemmän ja samalla tietous karsastuksen oireista leviäisi laajemmalle.
– Tulokset osoittavat, että karsastuksella on laaja-alaisia vaikutuksia aikuisten elämään. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat nämä vaikutukset ja tarjoavat tarvittavaa tukea. Karsastus kun ei ole ”vain” silmien asentovirhe, väitöskirjatutkija Anna Mason toteaa.
– Karsastuksen korjausleikkaus ei voi jatkossakaan olla tarjolla vain niille potilaille, joiden oireet ovat puhtaasti toiminnallisia, vaan päätöksissä tulee huomioida potilas ja hänen oireensa kokonaisuudessaan, jatkaa Mason.
Väitöskirjatutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Pää- ja kaulakeskuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. helmikuuta
TtM Anna Masonin terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Health-related quality of life in Finnish strabismic adults and recommendations for psychosocial support (Suomalaisten karsastavien aikuisten terveyteen liittyvä elämänlaatu ja suositukset psykososiaaliselle tuelle) tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 14.2.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen luentosali F025 (Arvo Ylpönkatu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anja Rantanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Mason
anna.mason@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus monipuolistaa kuvaa ylipolitisoituneeksi leimatusta aikakaudesta28.1.2025 11:56:17 EET | Tiedote
”Hullusta vuodesta” 1968 alkaneen ja presidentti Urho Kekkosen eroon päättyneen pitkän 1970-luvun aikana Suomi hiljalleen keskiluokkaistui. Samalla aikakausi oli yhteiskuntaluokkaan kiinnittyneen julkisen keskustelun – luokkapuheen – kukoistuskausi. Jussi Lahtinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että työväenluokkaista luokkapuhetta tuotettiin tällöin mitä moninaisimmista näkökulmista. Dogmaattinen laitavasemmistolaisuus oli vain yksi osa julkista keskustelua.
Väitös: Pokémon GO mullisti ilmapiirin Suomessa hetkellisesti – peli täytti julkiset tilat ja sai ihmiset juttelemaan tuntemattomille27.1.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Pokémon GO räjäytti pankin ilmestyessään kesällä 2016. Yhtäkkiä kadut ja puistot olivat täynnä ihmisiä metsästämässä ”taskuhirviöitä” ja juttelemassa toisilleen. Pokémon GO muutti hetkellisesti sosiaalista ilmapiiriä ja ihmisten käytöstä. FM Elina Koskisen väitöskirja tarkastelee mieleen painuneita pelaajakokemuksia, jotka syntyivät tästä ainutlaatuisesta ilmiöstä.
Väitös: Tulevaisuuden kameroilla saadaan parempia kuvia mittaamalla valon spektriä27.1.2025 10:24:58 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Samu Koskinen tutki väitöskirjassaan spektritiedon hyödyntämistä valkotasapainoalgoritmien kanssa. Informaation määrä vähenee merkittävästi, kun kaikkia luonnossa esiintyviä värisävyjä mallinnetaan käyttäen vain punaisen, vihreän ja sinisen värisävyn suhteellisia eroja. Jokaisella aallonpituudella on merkityksensä etenkin ihmissilmälle näkyvällä alueella. Tämä ajattelutapa mahdollistaa uudenlaiset työkalut, joilla voidaan parantaa nykyisten valkotasapainoalgoritmien toimintaa etenkin haastavissa olosuhteissa.
Alkuperäiskansojen ääni kuuluviin koulutuksen eri tasoille23.1.2025 08:23:40 EET | Tiedote
Suurella osalla suomalaisista on vajavaiset tai virheelliset perustiedot saamelaisista. Tietovajetta alkuperäiskansoista on havaittu ympäri maailmaa. Tuore tutkimuskartoitus korostaa, että alkuperäiskansojen ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin koulutuksessa.
Väitös: Pelillistämisestä ja e-tekstiileistä voi olla hyötyä puheterapiassa – e-tekstiilit voivat auttaa myös arjessa tukikeinona21.1.2025 09:38:52 EET | Tiedote
FM Charlotta Elo tarkastelee väitöstutkimuksessaan puheterapiaharjoitteluun vaikuttavia tekijöitä sekä elektronisten tekstiilien (e-tekstiilien) hyödyntämistä puheterapiassa ja puhetta tukevana ja korvaavana keinona. Tutkimus osoittaa, että puheterapeutit käyttävät pelejä ja pelillistämistä motivoidakseen lapsia ja heidän läheisiään osallistumaan puheterapiaharjoitteluun. E-tekstiilit taas voivat tuoda uusia mahdollisuuksia nykyisten puhetta tukevien ja korvaavien keinojen joukkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme