Taideyliopisto

Analía Capponi-Savolainen paljastaa lasten laulamisen syviä merkityksiä

Jaa

Väitöskirjassaan Capponi-Savolainen havaitsi, että laulaminen on tärkeä osa ekaluokkalaisten elämää.

Analía Capponi-Savolainen
Analía Capponi-Savolainen

Capponi-Savolainen tutki 6–7-vuotiaiden lasten kokemuksia laulamisesta monikulttuurisessa koulussa Helsingin alueella. Hän työskenteli 44 lapsen kanssa ja haastatteli 22 heistä. Hän halusi selvittää, mitä laulaminen merkitsee lapsille ja mitä kouluissa ja musiikkikasvatuksessa voidaan oppia lasten kokemuksista.

Väitöskirjassa esitellään seitsemän lapsen tarinat siitä, miten he laulavat arjessaan. Capponi-Savolainen havaitsi, että laulaminen ei ole lapsille vain esiintymistä, vaan tärkeä keino käsitellä tunteita ja selviytyä arjen eri tilanteista.

“Lapset käyttävät laulamista luodakseen itselleen paikkoja, joissa he voivat tuntea olonsa vapaaksi ja luottavaiseksi. Laulaminen auttaa heitä esimerkiksi selviytymään arjen haasteista, kokeilemaan uusia toiminnan ja osallistumisen tapoja sekä ilmaisemaan itseään. He voivat esimerkiksi valita, laulavatko vai eivät, tai tanssivatko he samalla kun laulavat. He voivat valita myös oman musiikkinsa,” Capponi-Savolainen kertoo.

Laulamisen kautta muodostuvat ihmissuhteet ovat lapsille tärkeitä. Eräs haastateltu lapsi esimerkiksi kertoi, että ystävien kanssa hän laulaa kovaa mutta yksin ollessaan hiljempaa. Yksin laulaminen on myös tärkeä osa lasten elämää: he etsivät esimerkiksi koulun pihalta tai luokkien nurkasta paikkoja, joissa voivat laulaa tai hyräillä vapaasti.

Tutkimuksessa selvisi, että koulussa aikuisten ohjauksessa laulaminen tuntui lapsista usein erilaiselta kuin heidän muut laulukokemuksensa. Jotkut lapset toivat innoissaan kotikulttuuriensa lauluja kouluun ja esittelivät niitä, toiset epäröivät eivätkä halunneet jakaa niitä.

Uusi ekologinen lähestymistapa lasten laulamiseen

Lasten laulamista koskeva tutkimus on vuosikymmeniä keskittynyt äänen kehitykseen ja opetusmenetelmiin tai siihen, miten laulut heijastavat lasten kulttuureja. Lasten omiin kokemuksiin laulamisesta erityisesti monikulttuurisissa kouluympäristöissä on kiinnitetty vain vähän huomiota. Näin on siitäkin huolimatta, että esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen lapsistrategia kehottavat yhteiskuntia ottamaan lasten näkökulmat paremmin huomioon heitä koskevassa päätöksenteossa.

Capponi-Savolaisen tutkimus haastaa perinteisen käsityksen laulamisesta esityksenä tai erillisenä koulussa mitattavana taitona. Hän esittää laulamisen olevan tapa, jolla lapset voivat olla yhteydessä ympäröivään maailmaan. Laulaminen on keino, jolla lapset luovat merkityksiä ja ilmaisevat itseään. Tutkimuksessa ehdotetaankin, että koulut voisivat käyttää laulamista siltana yhdistämään lasten kokemuksia kotona ja koulussa. Jotta voimme ymmärtää lapsia paremmin ja kohdata heidät yksilöinä osana yhteiskuntaa, tarvitaan ajattelutavan muutosta.

“Laulamme paikoissa, joissa rakennamme merkityksiä. Meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten laulaminen voi yhdistää kodin ja koulun kokemuksia. Koulu voisi toimia paikkana, jossa lapset saavat tukea kasvaakseen ja löytääkseen oman tapansa elää ja laulaa,” Capponi-Savolainen sanoo.

Capponi-Savolainen kannustaa opettajia miettimään, miten he voivat lähestyä laulamista luokassa ja ottaa vielä paremmin huomioon lasten omat kokemukset ja näkökulmat.

“Meiltä pyydetään jatkuvasti uusia tapoja kuunnella lapsiamme. Muutos tarvitsee toimintaa. Yksi tapa toimia on syventyä siihen, mitä laulaminen merkitsee lapsille, ja luoda välittämiseen perustuva opetussuunnitelma, joka tukee tätä,” hän tiivistää.

Analía Capponi-Savolaisen väitöstilaisuus järjestetään 15. helmikuuta 2025 Musiikkitalon Camerata-salissa (Mannerheimintie 13, Helsinki). Tilaisuus on englanninkielinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Analía Capponi-Savolainen
Analía Capponi-Savolainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

Visa-Pekka Mertanen avaa uusia näkökulmia syntetisaattorilla improvisoituun jazziin14.1.2025 15:32:00 EET | Tiedote

Syntetisaattorit ovat läsnä kaikkialla: 1970-luvulta lähtien valtaosa musiikista, jota kuulemme vaikkapa autoradioissa, hotelliauloissa ja työpaikkojen kahvihuoneissa, sisältää syntetisaattorin. Soittimena syntetisaattorit ovat kenties saaneet 2000-luvun musiikissa enemmän näkyvyyttä kuin sähkökitarat. Syntetisaattorin tarjoamat ilmaisumahdollisuudet haastavat soittajaa ajattelemaan kuin sovittaja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye