Elimistön rajapintojen kuten verisuonten tai ihon tutkiminen vie sairauksien leviämisen jäljille
Iho, verisuonisto, keuhkojen pintakudos, suolisto ja silmä ovat elimistön rajapintoja, joita tutkimalla päästään sairauksien leviämisen jäljille ja jopa estämään niitä. Tätä tekee solumekaniikan biologisia esteitä tutkiva, professori Johanna Ivaskan johtama huippuyksikkö. Kokeellista biolääketiedettä sekä mallintamista hyödyntävä yksikkö toimii Turun ja Helsingin yliopistoissa ja on Suomen Akatemian rahoittama.
Rajapintakudoksisista tutkitaan, miten elimistö ohjaa niiden toimintaa. Tutkimusta tehdään sekä molekyylien että solujen ja niiden muodostamien kudosten tasolla. Huippuyksikkö selvittää, miten esteiden toimintahäiriöt johtavat sairauksiin. Tavoitteena on lisätä toimintahäiriöistä johtuvien sairauksien hoitokeinoja tai jopa ehkäistä niitä toimintahäiriöitä korjaamalla.
Ivaskan oma ryhmä tutkii integriinejä, jotka säätelevät solujen liikkumista ja kykyä aistia pehmeää, jäykkää sekä venytystä. ”Niitä on tutkittu esimerkiksi ihossa, ja niiden tiedetään vaikuttavan siihen, mitkä karsinogeenit aiheuttavat ihosyöpää.” Ivaskan mukaan integriinitutkimus on huippuyksikön maailmanluokassa ainutlaatuinen tulokulma paljon tutkittuihin syöpiin sekä elimistön omiin rakenteisiin kuten verisuoniin.
Professori Pipsa Saharisen ryhmä on tunnistanut tekijöitä, jotka säätelevät verisuonten seinämän läpäisevyyttä ja vaikuttavat syöpäsolujen kulkeutumiseen verenkierron kautta keuhkoihin sekä etäpesäkkeiden muodostumiseen. Tutkimus korostaa syöpäsolun mikroympäristön keskeistä roolia syövän leviämisen estämisessä. Tulokset on äskettäin julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.
Professori Sara Wickströmin ryhmä on kehittänyt menetelmän, joka tekoälyn avulla pystyy analysoimaan potilaiden näytteistä yksittäisiä soluja ja niiden ilmiasuja. Tutkimuksessa löytyivät sekä syövän että terveen kudoksen ilmiasut. Tulosten perusteella kehitetään syövän diagnostista testiä, jolle on haettu jo kaksi patenttia sekä Business Finlandin jatkorahoitus startup- eli tuotekehitysyritystä varten.
Wickströmin johtama ryhmä on saanut merkittäviä tuloksia myös ikääntymisen liittymisestä rajapintakudosten toimintaan. ”Vanhenemisessa kaikki rajapintatoiminnat heikkenevät. Kyky estää rajapintojen läpäisevyyttä heikkenee. Olemme osoittaneet, että tämä johtuu ainakin osittain solu- ja kudosmekaniikan muutoksesta. Solujen normaali toiminta häiriintyy mekaanisen ympäristön muutoksen seurauksena, mikä aiheuttaa kroonista tulehdusta ja hidastaa kudosvaurioiden kuten haavojen parantumista”, Wickström kertoo.
Mallintamisella parempaa ymmärrystä ryhmien työstä
Professori Pekka Lappalaisen ryhmä tutkii aktiiniproteiinia. ”Se on työhevonen, joka vastaa solujen muodonmuutoksista. Se vastaa solujen liikkumisesta ja soluliitosten ylläpidosta. Me yritämme ymmärtää, miten sitä säädellään ja miten muut proteiinit sitoutuvat siihen sekä miten se toimii oikealla tavalla oikeassa paikassa.” Wickströmin, Saharisen ja Ivaskan ryhmien tutkimukset ovat kytköksissä tähän.
Professori Ilpo Vattulainen mallintaa muiden tutkimusta. Esimerkiksi Lappalaisen ryhmän tuottama kuva proteiinista ei vielä kerro, mitä tämä proteiini tekee. Vattulaisen ryhmä tekee molekyylidynamiikan simulaatioita, jotka ovat kuin videoita proteiinin toiminnasta. Mallintamalla Lappalaisen tuottamia kuvia voidaan paremmin ymmärtää, miten proteiini toimii. Mallinnuksessa hyödynnetään myös koneoppimista.
Vattulaisen mukaan huippuyksikön sisäisellä yhteistyöllä pystytään paremmin ymmärtämään erilaisten rajapintojen samankaltaisuuksia ja soveltamaan yhdellä rajapinnalla tehtyä tutkimusta johonkin toiseen. Näin elimistöä ja sen tauteja ymmärretään paljon laajemmin.
Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköt kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään. Solumekaniikka biologisten esteiden toiminnassa -huippuyksikkö on mukana vuosien 2022–2029 ohjelmassa.
Koko juttu huippuyksiköstä on luettavissa Suomen Akatemian yleistajuiselta Tietysti.fi-sivustolta. Juttu on toimitusten käytettävissä. Toivomme, että mainitsette lähteenä Tietysti.fi-sivuston.
Lisätietoja:
- Juttu huippuyksiköstä
- www.tietysti.fi
- Yksikön verkkosivut
- Suomen Akatemian huippuyksikkörahoituksesta
- Professori Johanna Ivaska, Turun yliopisto, johanna.ivaska@utu.fi, p. 040 5020 812
Yhteyshenkilöt
Leena VähäkyläSuomen Akatemia
Puh:+358295335139leena.vahakyla@aka.fiSuomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
FIRI-kommittén fattade finansieringsbeslut om färdplanen för forskningsinfrastrukturer, valde föregångarinfrastrukturer3.2.2025 10:37:51 EET | Pressmeddelande
Kommittén för forskningens infrastrukturer (FIRI-kommittén) vid Finlands Akademi har fattat finansieringsbesluten för de infrastrukturer som valts till den nationella färdplanen för forskningsinfrastrukturer 2025–2028. FIRI-kommittén valde också ut sex forskningsinfrastrukturer som ”fyrar” bland dem som valts ut för färdplanen.
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan rahoituspäätökset tehty – myös infrastruktuurien edelläkävijät valittu3.2.2025 10:37:51 EET | Tiedote
Tutkimusinfrastruktuurikomitea on tehnyt rahoituspäätökset kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025–2028 valituille tutkimusinfrastruktuureille. Samalla valittiin myös tutkimusinfrastruktuurien edelläkävijät.
FIRI Committee decides funding for Finnish research infrastructure roadmap, selects ‘lighthouse’ infrastructures3.2.2025 10:37:51 EET | Press release
The Finnish Research Infrastructure Committee (FIRI Committee) has now taken the funding decisions concerning the research infrastructures selected to Finland’s national roadmap for research infrastructures 2025–2028. From among the roadmap research infrastructures, the FIRI Committee also selected six research infrastructures as ‘lighthouse’ infrastructures.
Universiteten fick profileringsbidrag av Finlands Akademi10.1.2025 10:06:38 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademi har fattat beslut om finansieringen för att stärka forskningens profilering vid universiteten i Finland. Besluten fattades i två delar: 18.12.2024 och 9.1.2025. Totalt ansökte universiteten om nästan 200 miljoner euro för drygt 30 profileringsområden.
Suomen Akatemia teki päätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisrahoituksesta10.1.2025 10:06:38 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Päätökset tehtiin kahdessa erässä 18.12.2024 ja 9.1.2025. Profiloitumisrahoitusta haettiin yhteensä lähes 200 miljoonaa euroa yli 30 profiloitumisalueeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme