Kuntaliiton lausuntoluonnos julki: Seitsemän syytä, miksi hankintalain muutos olisi haitallinen kuntapalveluille

Kuntaliitto julkaisi oman lausuntoluonnoksensa mietintöön 30. tammikuuta. Kunnat voivat hyödyntää lausuntoluonnosta omassa kannanmuodostuksessaan sekä kommentoida lausuntoa 28. helmikuuta saakka. Kuntaliitto on koko työryhmäkäsittelyn ajan vastustanut omistusosuuteen liittyvää rajoitusta, koska sen asettamisen peruste ei ole selvillä eikä sen vaikutuksia ole selvitetty.

Kuntaliitto ei vastusta sidosyksiköiden käytön tiukempaa valvontaa ja pitää hyvänä, että väärinkäytöksiin on puututtu. Kuitenkin työryhmämietinnössä nyt esitetty mekanismi on liian rajaava, eikä mahdollista erilaisten toimialojen, kuntien ja käytännön tilanteiden ottamista huomioon.

Jätehuolto vaarassa, itsehallinto kaventuisi

Sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva vaatimus ei ole tarkoituksenmukainen ja on vaikeasti toteutettavissa. Kuntaliitto listaa lausuntoluonnoksessaan seitsemän syytä, miksi muutos olisi haitallinen kuntien järjestämille palveluille.

1. Hallitus kaventaa kuntien itsehallintoa, jos se rajoittaa niiden mahdollisuutta päättää toimintojensa järjestämisestä. Hallitusohjelman tavoitteena on vähentää yksityiskohtaista normiohjausta mutta ehdotuksessa olisi kyse poikkeuksellisen pitkälle menevästä puuttumisesta kunnan oikeuteen organisoida toimintaansa. Esityksen suhdetta itsehallintoon ei ole arvioitu riittävästi.
   
   
2. Lakiesitys pakottaisi purkamaan noin 200 toimivaa, lainmukaista yhtiötä ympäri Suomen, vaikka mitään syytä purkamiselle ei ole. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava. Jos kaikki Suomen kunnat joutuvat samanaikaisesti 1,5 vuoden sisällä kilpailuttamaan samat palvelut, tulevat markkinoiden resurssit loppumaan kesken ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan.
   
   
3. Etenkin pienet ja syrjäiset kunnat joutuvat muutoksen myötä vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi.  Pienet kunnat kamppailevat jo nyt taloutensa kanssa, ja uudistus pahentaisi tilannetta entisestään. Riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat.
   
   
4. Suurille kaupungeille uudistus aiheuttaisi paljon työtä, vaikka niillä onkin osaamista ja resursseja palveluiden järjestelemiseen uudelleen. Suurten kaupunkien konsernirakenteet ovat monimutkaiset, joten esitetty muutos tietäisi työtä jopa kymmenien yhtiöiden uudelleenhallinnointiin kaupunkikohtaisesti.
   
   
5. Vähimmäisomistusvaatimus vaarantaa ja osin myös kokonaan lopettaa seudullisen yhteistyön palveluiden järjestämisessä. Aiemmin seutuyhteistyöhön on kannustettu volyymihyötyjen saavuttamiseksi, kuten osaamisen, neuvotteluvoiman sekä investointien keskittämiseksi.  Seudullinen yhteistyö on mahdollistanut palvelut myös pienissä kunnissa sekä toiminut kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön pohjana.
   
   
6. Sidosyksikkönä toimivat yhtiöt ovat tärkeitä kuntien varautumisen näkökulmasta, koska palveluita on tuotettava myös silloin, kun se ei ole yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa. Markkinaehtoisten palveluntarjoajien saatavuus vaihtelee alueittain, ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös tilanteissa, joissa markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla.
   
   
7. Ehdotettu muutos vaikuttaisi massiivisesti esimerkiksi jätehuollon järjestämiseen. Suomen kaikissa kuntien yhteisesti omistamista 26 jätehuollon yhtiöstä kaikkiaan 24 yhtiössä on alle 10 prosentin omistusosuuksia. Muutos heikentäisi kuntien mahdollisuuksia huolehtia yhä yksityiskohtaisemmin säädetystä tehtävästä, jonka velvoitteista pääosa johtuu EU:sta. Huolta herättääkin se, miten kierrätys- ja muihin ympäristövastuutavoitteisiin päästäisiin, jos kunnallisen jätehuollon vuosia rakennetut toimintamallit hajotetaan.

Lisätietoja:

Lakiasiain johtaja Juha Myllymäki, Kuntaliitto, p. 050 408 4392

Johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs, Kuntaliitto, p. 041 506 3414