Ikääntyneen henkilön palvelun tarvetta arvioidaan yhdenmukaisesti koko hyvinvointialueella

Ikääntyneiden palveluiden piiriin tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Tavoitteena on oikea palvelu oikeaan aikaan.

Yhteiset arviointimittarit ja henkilöstön osaaminen yhdenmukaistavat arviointia koko hyvinvointialueella

Ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaajat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa yhdenmukaisia arviointiperusteita ja määriteltyjä RAI-mittareita.

– Olemme kehittäneet ja yhtenäistäneet palvelutarpeen arviointia ja sitä tehdään samalla tavalla Keuruulta Konnevedelle ja Pihtiputaalta Länkipohjaan, palvelujohtaja Mirja Ahoniemi kertoo tyytyväisenä.

Ikääntyneiden palveluissa RAI-arviointimenetelmä on lakisääteinen silloin, kun iäkkään henkilön arvioidaan tarvitsevan säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa. RAI on keskustelun väline, joka osaltaan ohjaa ikääntyneen toimintakyvyn arviointia. Sen avulla voidaan myös tunnistaa asiakkaiden tilanteita yhdenmukaisesti ja arvioida asiakkaalle soveltuvia palveluita.

RAI-toimintakykymittarissa on kysymyksiä, joilla kartoitetaan muun muassa asiakkaan arjen toimintojen sujuvuutta ja kotona pärjäämistä, liikkumista, muistia, ravitsemusta, terveyttä ja sosiaalisia suhteita. RAI tukee palveluiden suunnittelua ja kohdentamista oikein sekä yhdenmukaisuutta.

– Palvelutarpeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös kuntoutusmahdollisuuksien tunnistamiseen ja asiakkaan omien voimavarojen vahvistamiseen. Otamme mielellämme myös läheiset ja omaiset mukaan arviointitapaamiseen, vaikka etäyhteyksin, jos läheiset asuvat kaukana, palveluiden palvelujohtaja Mirja Ahoniemi toteaa.

Palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen jatkuu.

– Kehitämme esimerkiksi henkilöstön RAI-osaamista ja RAI-tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä työkalua, jolla tunnistetaan erityisen tuen asiakas. Lisäksi vahvistamme omatyöntekijän roolia. Omatyöntekijä nimetään asiakkaalle sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi, Mirja Ahoniemi sanoo.

Ikääntynyt asiakas kohdataan yksilönä ja oman elämänsä asiantuntijana

Viime vuonna ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaus teki noin 12 500 palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arviointi on asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisen ja ammattilaisen tapaaminen. Tapaamisessa käydään läpi ikääntyneen asiakkaan elämäntilannetta, toimintakykyä, terveydentilaa, taloudellista tilannetta, sosiaalista verkostoa sekä tunnistetaan asiakkaan vahvuuksia ja voimavaroja.

Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään yhdessä asiakkaan avun ja tuen tarvetta, millaisia vaihtoehtoja tarpeisiin on olemassa ja sovitaan, miten asiakkaan tilanteessa edetään. Asiakkuus alkaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, ja sen pohjalta tehdään asiakkaalle asiakassuunnitelma sekä päätökset palveluista.

– Tapaaminen on mahdollisuus saada apua omaan tilanteeseensa ja kuulla eri palveluvaihtoehdoista ja tukimuodoista. Asiakasohjaajamme ja gerontologiset sosiaalityöntekijämme ovat ikääntymiseen liittyvien haasteiden asiantuntijoita. Heiltä voi saada neuvoja ja tukea myös kuntoutumiseen ja oman toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä vinkkejä, miten voisi edistää omia kotona asumisen edellytyksiä, selventää palvelujohtaja Mirja Ahoniemi.

Huolipuhelimeen vuodessa keskimäärin 30 000 puhelua

Palvelutarpeen arviointi käynnistyy yleensä puhelulla asiakasohjauksen huolipuhelimeen. Puhelussa asiakkaan asiat saadaan yleensä vireille, ja jos puhelussa todetaan palvelun tarve, myös palvelu, esimerkiksi kotihoito, saatetaan käynnistää samalla.

Asiakasohjauksen huolipuhelimeen tulee viikossa keskimäärin 600 puhelua. Noin 80 prosenttiin puheluista vastataan alle 5 minuutissa.  Asiakasohjauksen puhelinnumeroita on neljä ja kukin palvelee tietyn alueen asukkaita. Alueellisuus varmistaa sen, että asiakasohjauksen henkilöstöllä on paikallistuntemusta ja tieto paikallisista palveluista. Asiakasohjaajia on lähes jokaisella paikkakunnalla ja he jalkautuvat asiakastapaamisiin tarvittaessa myös asiakkaiden koteihin jokaiselle hyvinvointialueen paikkakunnalle.

Huolipuhelimeen voi soittaa iäkäs henkilö itse, omainen, läheinen tai ikääntyneen pärjäämisestä huolissaan oleva henkilö.

Asiakasohjauksen huolipuhelimet ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–15

Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski 

• p. 014 266 3082

Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Uurainen ja Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski Jyväskylästä

• p. 014 266 3081

Joutsa, Jämsä, Keuruu, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka ja Korpilahti Jyväskylästä

• 014 266 3080

Muurame ja keskinen Jyväskylä (pois lukien Tikkakoski, Vaajakoski, Palokka ja Korpilahti)

• 014 266 1801

Lisätietoja:

• palvelujohtaja Mirja Ahoniemi, p. 0405503719, mirja.ahoniemi(at)hyvaks.fi, Keski-Suomen hyvinvointialue, Ikääntyneiden asiakasohjaus ja keskitetyt palvelut

Terveisin 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Viestinnän yhteyshenkilö: Tuija Ijäs, p. 050 566 2193, tuija.ijas(at)hyvaks.fi
viestinta(at)hyvaks.fi
www.hyvaks.fi

Hyvinvointi. Terveys. Turvallisuus.

Facebook: @hyvaks, X: @hyvaks, Instagram: @hyvaks, LinkedIn: Keski-Suomen hyvinvointialue, YouTube: Keski-Suomen hyvinvointialue

#hyvaks #hyväarkikaikille