Koulu-uupumusoireilu on otettava vakavasti – tukea on saatava peruskoulusta lähtien
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus seurasi opiskelijoiden psyykkistä oireilua alakoulusta aikuisuuden kynnykselle. Väitöskirjatutkimuksen perusteella on selvää, että opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin kierteen katkaisemiseksi huomio on syytä suunnata peruskouluvaiheeseen.
PsM, KM Milja Parviainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan opiskelijoiden psyykkistä oireilua ikävuosien 12 ja 20 välillä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti opiskelijoiden kokemat koulu-uupumuksen oireet eli psyykkinen pahoinvointi, joka ilmenee kouluympäristössä. Koulu-uupumuksen voi rinnastaa työuupumukseen, sillä koulunkäynti ja opiskelu ovat nuoren työtä.
Koulu-uupumusoireilu voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin
Kun koulu-uupumusoireilua seurattiin kuudennelta luokalta lähtien, havaittiin, että voimakkaampi koulu-uupumusoireilu kuudennella luokalla sekä oireiden lisääntyminen kuudennelta yhdeksännelle luokalle ennakoivat voimakkaampaa koulu-uupumusoireilua toisen asteen opintojen alussa.
”Toisen asteen opiskelijoiden, erityisesti lukiolaisten, koulu-uupumus on herättänyt syystäkin huolta. Jotta oireiden kehittymiseen voitaisiin puuttua ajoissa, huomiota olisi tärkeä kohdistaa jo peruskouluun”, Parviainen toteaa.
”Uupumus ei ole yksilön vika. Olisikin syytä kiinnittää jo alakoulusta alkaen huomiota siihen, miten kouluissa voitaisiin tukea nuorten hyvinvointia ja jaksamista.”
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin peruskouluaikaisen koulu-uupumusoireilun olevan yhteydessä masennusoireiluun toisella asteella sekä masennuslääkkeiden käyttöön myöhäisnuoruudessa.
”Nuoren koulu-uupumusoireilua ei tule kuitata pelkkänä ohimenevänä väsymyksenä, sillä se voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin”, Parviainen huomauttaa. ”Parhaimmassa tapauksessa nuori saa oikea-aikaista ja riittävää tukea, jolloin oireilun kehityspolut katkeavat.”
Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on yhteydessä koulupudokkuusriskiin
Väitöstutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden psyykkisen oireilun ilmenemismuotoja. Myönteinen havainto oli, että valtaosa opiskelijoista kuului ryhmään, jossa raportoitiin suhteellisen vähän koulu-uupumusoireita, masennusoireita sekä käyttäytymisen pulmia. Kuitenkin noin joka viides opiskelijoista koki psyykkisen pahoinvoinnin oireita. Oireilevat opiskelijat jakautuivat kolmeen ryhmään, joissa oireilu ilmeni eri tavoin: osalla opiskelijoista korostuivat masennusoireet, osalla käyttäytymisen pulmat ja osalla sekä että.
Kun ryhmien koulutuksen keskeyttämiseen liittyviä aikomuksia vertailtiin, havaittiin psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden raportoivan enemmän kyseisiä aikomuksia. Toisin sanoen psyykkistä oireilua kokevilla nuorilla on suurempi riski koulutuksen keskeyttämiseen kuin oireettomilla opiskelijoilla.
”Yksilön kannalta psyykkiseen oireiluun saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden oireiluun puuttuminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, sillä se voi olla yksi keino ehkäistä koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää nuoria yksin oireidensa kanssa”, Parviainen pohtii.
Väitöskirjan aineistona käytettiin laajaa Alkuportaat-pitkittäisaineistoa sekä sen jatkona toteutetun Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeen aineistoa. Lisäksi pitkittäistä kyselyaineistoa täydennettiin Kelan lääkerekisterillä. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa osallistujamäärä vaihteli 673 ja 2889 välillä.
Lisätietoja
PsM, KM Milja Parviaisen väitöskirja “Students’ psychological ill-being from primary school to upper secondary education: Profiles, antecedents, and outcomes” tarkastetaan perjantaina 7.2. klo 12 Päärakennuksen juhlasalissa (C1). Vastaväittäjänä toimii tohtori Frances Hoferichter (University of Greifswald) ja kustoksena apulaisprofessori Kati Vasalampi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99422
Milja Parviainen on valmistunut erityisopettajaksi ja psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana psykologian laitoksella ja Suomen Akatemian rahoittamassa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hankkeessa. Lisäksi väitöstutkimusta on tukenut Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Tällä hetkellä Parviainen työskentelee opintopsykologina LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Parviainen,
milja.m.parviainen@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uudet mittaukset paljastivat kiinnostavan piirteen radioaktiivisissa lantaani-isotoopeissa31.1.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkijat mittasivat erittäin tarkasti radioaktiivisten lantaani-isotooppien atomimassoja ja löysivät kiinnostavan piirteen niiden ydinten sidosenergioissa. Löydös tarjoaa olennaista dataa sen mallintamiseen, miten rautaa raskaammat alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Lisäksi tulokset osoittavat, että tarvitaan lisää kokeellista tutkimusta ja teoreettisten ydinmallien kehittämistä havaitun piirteen ymmärtämiseksi.
Opettajaopiskelijat ylittivät monia rajoja monialaisessa yhteistyössä ja etäopetuksen aikana30.1.2025 12:37:42 EET | Tiedote
Koulun toivotaan vastaavan yhä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samaan aikaan tulevat opettajat ovat opiskelleet erilaisten myllerrysten, kuten pandemian ja kriisien, aikana. Lisää tutkimusta tarvitaan opettajankoulutuksen käytänteistä suhteessa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kasvatuksen keinoin, tarvitaan monialaista yhteistyötä jo opettajankoulutuksen aikana.
Kaksivuotisen esiopetuskokeilun opettajat kokivat esiopetuksen aiempaa tavoitteellisemmaksi30.1.2025 10:17:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä siitä, erosiko viisivuotiaiden lasten esiopetus tavallisesta viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta. Suuri osa kokeilun opettajista koki viisivuotiaiden esiopetuksen tavoitteellisempana ja systemaattisempana toimintana verrattuna aiempaan. Vaikka osa opettajista koki kuormitusta kokeilun aikana, niin valtaosan mielestä kaksivuotinen esiopetus oli mahdollista toteuttaa työhyvinvoinnin kärsimättä.
Tiedekilpailulla uutta kipinää matemaattisiin aineisiin29.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja informaatioteknologian tiedekunta yhdessä Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa järjestivät torstaina 23.1.2025 perinteiset Keski-Suomen ja maakunnan lähikuntien lukiolaisille tarkoitetut fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailut. Kilpailussa maakuntien lukioiden parhaat kilpailivat matemaattisissa aineissa opiskelupaikoista. Samalla järjestettiin lukiolaisille käytännönläheistä toimintaa, jossa luotiin uudenlaista kipinää matemaattisia aineita kohtaan.
Epäterveellinen ruokavalio voi kiihdyttää vanhenemista jo nuoressa aikuisuudessa28.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ihminen ei aina vanhene biologisesti samaan tahtiin kalenteri-iän kanssa. Kalenteri-ikää nopeampi biologinen vanheneminen on yhdistetty korkeampaan sairastumis- ja kuolemanriskiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vähän kasviksia ja hedelmiä sekä runsaasti punaista lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävä ruokavalio oli yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen jo nuoressa aikuisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme