Uusi tutkimus tekee merikalastuksesta kestävämpää
NordForsk on myöntänyt hankekonsortiolle merkittävän rahoituksen, jossa etsitään konkreettisia keinoja kestävämpään merikalastukseen. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston professori Anna Kuparisen johtama tutkimusryhmä, joka tutkii kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin meriekosysteemeihin. Lisäksi selvitetään erilaisia kalastusvaihtoehtoja ympäristön paremman tilan saavuttamiseksi.
Kestävä kalastus on yksi esimerkki siitä, miten Pohjoismaat voivat hillitä ilmastonmuutosta ja vaalia luonnon monimuotoisuutta. Lisätietoa kuitenkin tarvitaan siitä, miten ihmisten omatoiminta vaikuttaa merien ekosysteemeihin. NordForsk on myöntänyt rahoitusta yhteistyöhankkeelle, jonka painopiste on kestävässä kalastuksessa, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luodaan konkreettisia toimenpiteitä siihen, miten kestävä kalastus voi auttaa suojelemaan merien biologista monimuotoisuutta. Samalla se auttaa Pohjolaa vihreässä siirtymisessä.
Kalastus vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen
Yhteistyöhankkeessa Jyväskylän yliopiston akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparisen tutkimus keskittyy erityisesti ravintoketjuista muodostuvien ravintoverkkojen kokonaisuuden monilajidynamiikan ymmärtämiseen. Siinä käytössä ovat muun muassa verkkoteorian työkalut ja laskennalliset mallit.
- Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen riippuu paljolti siitä, miten hyvin onnistumme siirtymään entistä kestävämpään ruokajärjestelmään. Tarvitaan yksityiskohtaisempaa tutkimustietoa, miten se käytännössä voisi tapahtua, selventää professori Anna Kuparinen Jyväskylän yliopistolta.
Hankkeessa analysoidaan kalastuksen vaikutuksia koko meriekosysteemiin. Tarkoitus on tutkia suoria vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ravintoverkon rakenteeseen. Lisäksi tarkastellaan myös välillisiä vaikutuksia, kuten elinympäristön heikentymisestä johtuvia pitkän aikavälin muutoksia biologiseen monimuotoisuuteen sekä ravintoverkon muutoksista johtuvaa ravinnon vähenemistä.
- Monitieteellisessä yhteistyöhankkeessa tarkastelemme kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin merien koko ekosysteemiin. Kyseiset merialueet kuuluvat myös maailman parhaiten seurattuihin meriin, sanoo Kuparinen.
Tutkimustietoa kerätään useasta eri lähteestä
Hanke on hyvin monialainen. Kalastustietoa hankitaan satelliittipohjaisista alusten seurantajärjestelmistä. Lisäksi tietoa kerätään kaikilta ekosysteemitasoilta. Matemaattisella mallinnuksella etsitään kestävään kalastukseen parhaiten soveltuvat kalastusvaihtoehdot esimerkiksi vertailemalla kalastukseen käytettäviä pyydystyyppejä.
- Tässä hankkeessa yhdistyy paras Pohjolan osaaminen. Kyseessä on hyvin iso ja monimutkainen kokonaisuus, jonka tutkimiseen ja kehittämiseen tarvitaan monitieteistä yhteistyötä, parhaita tutkimusmenetelmiä ja alan asiantuntijoita, iloitsee Kuparinen.
Hanke sisältää myös tiivistä yhteistyötä tanskalaisen (Aarhus University) ja norjalaisen (Institute of Marine Research) tutkimusryhmien kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Anna Kuparinen, anna.k.kuparinen@jyu.fi, +358408055046
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme