Asiantuntijat järkyttyivät – kansallinen mineraalistrategia ei ota huomioon ympäristön kantokykyä

EU pyrkii irti Kiina-riippuvuudestaan ja ryhtyy pian jakamaan pikakaistoja kaivosten luvitukseen ns. strategisille hankkeille. EU:n lainsäädännössä jäsenmaiden hallituksilla säilyisi kuitenkin päätäntävalta ja viimeinen sana, eli ne voisivat evätä hankkeiden strategisen statuksen, jos sen katsotaan loukkaavan kansallisia intressejä. Koko prosessi on salainen alusta loppuun, kansalaiset eivät pääse siihen vaikuttamaan millään tavoin.

Suomessa kaikkiaan 16 kaivoshanketta on hakenut strategista statusta EU-komissiolta. Suomi kuitenkin luopui mahdollisuudesta omaan päätäntävaltaan ministeri Wille Rydmanin esityksestä 23.1.2025 valtioneuvoston päätöksellä (TEM/2025/6) ja on nyt täysin EU:n talutusnuorassa strategisissa kaivoshankkeissa. 

EU:n kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY) astui voimaan vuonna 2006. Jäsenvaltioiden tuli saattaa direktiivin vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään vuonna 2008. Direktiivin mukaan kaivoksista ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai edes sen vaaraa. Vuonna 2013 direktiiviä täydennettiin (2013/163/EU) muun muassa ohjeistamalla kaivannaisjätealueiden ympäristöriskien arviointia.

Suomi ei ole vieläkään saattanut direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sidosryhmätilaisuudessa kävi ilmi, että ympäristöministeriö on jäädyttänyt sen soveltamisen myös tällä hallituskaudella.

Nyt tiukalle sääntelylle olisi tarvetta, sillä Suomeen kohdistuu ennennäkemätön paine avata uusia metallimalmikaivoksia. Niitä on suunnitteilla niin Lapin puhtaiden jokien kuin Saimaan kirkkaiden vesien piiriin.

Sana ”kestävä” esiintyy mineraalistrategiassa 60 kertaa, mutta ministeriön järjestämässä tilaisuudessa kukaan ei pystynyt perusteellisesti kertomaan, mitä kestävyys kaivostoiminnassa tarkoittaa käytännössä. 

”Metallikaivoksista vuotaa ympäristöön raskasmetalleja, ja jätekiviaines luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. On käsittämätöntä, että jopa kaatopaikoilla on tiukemmat tekniset vaatimukset kuin kaivosjätealueilla. Tekniikka tiivisrakentamiseen on olemassa. Miksi sitä ei oteta käyttöön”,  kysyy tii­vis­ra­ken­nea­sian­tun­ti­ja Peter Brandt.

”Kaivosten prosessivedet voitaisiin puhdistaa luonnonvesiä vastaavaan tilaan, mutta on halvempaa laskea purkuputkista jätevesiä vesistöihin”, sanoo teollisuuden jätevesien puhdistuksen asiantuntija Leif Ramm-Schmidt.