Naisten pelaaman jalkapallon kilpailullisuus kovenee. Huippupelaajaksi kehittyminen vaatii nousujohteista nopeus- ja voimaharjoittelua
Naisten pelaaman jalkapallon suosio, kilpailullisuus ja fyysiset vaatimukset lisääntyvät. Eero Savolainen tutki väitöskirjassaan Suomen naisjalkapalloilijoiden fyysistä suorituskykyä. Tutkimus osoitti, että pelaaja tarvitsee korkean tason fyysistä suorituskykyä, erityisesti nopeusominaisuuksia, pärjätäkseen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Savolainen on valittu Suomen naisten A-maajoukkueen, Helmareiden, uudeksi fysiikkavalmentajaksi.
Vuonna 2023 jalkapalloa pelaavien naisten ja tyttöjen määrä maailmassa nousi 17 miljoonaan, mikä on 24 % enemmän kuin vuonna 2019. Suosion nousun lisäksi kansainväliset tutkimukset osoittavat naisten pelaaman jalkapallon kilpailullisuuden ja fyysisten vaatimusten kasvaneen viime vuosina. Suomessa on noin 40 000 rekisteröityä nais- ja tyttöpelaajaa, ja kesällä 2025 Suomi pelaa Euroopan mestaruuskisoissa viidettä kertaa. Miten varmistetaan, että Suomesta nousee kansainvälisen tason huippupelaajia myös tulevaisuudessa?
Savolaisen väitöskirjassa tutkittiin Kansallisen Liigan, Suomen korkeimman sarjatason, ja A- sekä juniorimaajoukkueiden naispelaajien fyysistä suorituskykyä. Tutkimus osoitti, että liigassa paremmin menestyneiden joukkueiden pelaajat harjoittelivat korkeammalla harjoitusteholla kuin heikommin pärjänneiden joukkueiden pelaajat, mahdollisesti pelaajien paremman fyysisen suorituskyvyn takia. Lisäksi fyysinen suorituskyky, erityisesti juoksunopeus, erotti A- tai juniorimaajoukkueiden pelaajat saman pelipaikan liigapelaajista, joita ei ollut valittu maajoukkueisiin.
Tutkimus selvitti myös fyysisen suorituskyvyn vaikutusta ottelusuoritukseen. Pelaajan 30-metrin nopeustestin tulos, polven koukistajan voimantuotto ja kehonkoostumus ennustivat merkittävän osan siitä, kuinka paljon kansallisen tason pelaaja suorittaa kovavauhtista (yli 19 km/h) juoksua ottelun aikana.
“Tämä tulos korostaa, että pelaajan fyysinen suorituskyky, etenkin voima ja nopeus, vaikuttavat harjoittelun ja maajoukkuevalinnan lisäksi myös itse ottelusuoritukseen”, Savolainen sanoo.
Lisäksi tutkimus osoitti, että ottelukauden lajiharjoitusten intensiteetin nousujohteisuus on avainasemassa kestävyyden ja voimantuoton kehityksessä. Jalkapalloharjoitusten kuormituksella ei ollut yhteyttä nopeuden kehitykseen, mikä korostaa lajiharjoittelun ulkopuolella tehtävän nopeusharjoittelun merkitystä.
Jotta Suomesta nousisi kansainvälisen tason huippupelaajia myös tulevaisuudessa, valmennuksessa tulisi Savolaisen mukaan panostaa systemaattiseen ja nousujohteiseen fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen osana pitkäjänteistä pelaajakehitystä.
“Erityisestä huomiota valmentajien tulisi keskittää pelaajan nopeus- ja voimaominaisuuksien parantamiseen", Savolainen sanoo.
"Nopeus- ja voimaharjoittelu tulee huomioida osana lajiharjoittelua, mutta sitä tulee tehdä myös oheisharjoitteluna.”
Savolainen johtaa jatkossa Suomen naisten A-maajoukkueen fyysistä valmennusta.
"Väitöstyössä minulla oli neljän vuoden aikana mahdollisuus perehtyä jalkapallon viimeisimpiin kansainvälisiin tutkimustrendeihin, ja tätä tietoa pääsen nyt siirtämään käytännön toiminnaksi", Savolainen kertoo tulevasta tehtävästään.
Eero Savolaisen valmennustieteen väitöskirja "Female football players’ training load and physical performance" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 7.2.2025 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksessa salissa L304. Vastaväittäjä professori Svein Arne Pettersen (UiT The Arctic University of Norway) ja kustos akatemiatutkija Simon Walker (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöstä voi seurata myös verkossa, https://r.jyu.fi/dissertation-savolainen-070225
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99791
Avainsanat: Jalkapallo, suorituskyky, maajoukkue, nopeus
Yhteystiedot
Eero Savolainen
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
eero.h.j.savolainen@jyu.fi, 0504933219
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Raportti: Venäjä pyrkii vaikuttamaan yksilöihin ja syventämään ristiriitoja länsimaissa – tekoälyä hyödynnetään aiempaa enemmän3.2.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Venäjällä kehitetty mentaalisen sodankäynnin käsite pyrkii vaikuttamaan yksilöiden ja yhteisöjen ajatteluun ja päätöksentekoon länsimaissa. Toimet kohdistuvat erityisesti yksilöihin ja niiden tavoitteena on ristiriitaisuuksien korostaminen, yhteiskunnan jakolinjojen syventäminen ja luottamuksen heikentäminen viranomaisiin. Raportin mukaan toimiin voidaan vastata muun muassa tietoisuuden levittämisellä, koulutuksella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
Uusi tutkimus tekee merikalastuksesta kestävämpää3.2.2025 07:05:00 EET | Tiedote
NordForsk on myöntänyt hankekonsortiolle merkittävän rahoituksen, jossa etsitään konkreettisia keinoja kestävämpään merikalastukseen. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston professori Anna Kuparisen johtama tutkimusryhmä, joka tutkii kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin meriekosysteemeihin. Lisäksi selvitetään erilaisia kalastusvaihtoehtoja ympäristön paremman tilan saavuttamiseksi.
Koulu-uupumusoireilu on otettava vakavasti – tukea on saatava peruskoulusta lähtien31.1.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus seurasi opiskelijoiden psyykkistä oireilua alakoulusta aikuisuuden kynnykselle. Väitöskirjatutkimuksen perusteella on selvää, että opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin kierteen katkaisemiseksi huomio on syytä suunnata peruskouluvaiheeseen.
Uudet mittaukset paljastivat kiinnostavan piirteen radioaktiivisissa lantaani-isotoopeissa31.1.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkijat mittasivat erittäin tarkasti radioaktiivisten lantaani-isotooppien atomimassoja ja löysivät kiinnostavan piirteen niiden ydinten sidosenergioissa. Löydös tarjoaa olennaista dataa sen mallintamiseen, miten rautaa raskaammat alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Lisäksi tulokset osoittavat, että tarvitaan lisää kokeellista tutkimusta ja teoreettisten ydinmallien kehittämistä havaitun piirteen ymmärtämiseksi.
Opettajaopiskelijat ylittivät monia rajoja monialaisessa yhteistyössä ja etäopetuksen aikana30.1.2025 12:37:42 EET | Tiedote
Koulun toivotaan vastaavan yhä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samaan aikaan tulevat opettajat ovat opiskelleet erilaisten myllerrysten, kuten pandemian ja kriisien, aikana. Lisää tutkimusta tarvitaan opettajankoulutuksen käytänteistä suhteessa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kasvatuksen keinoin, tarvitaan monialaista yhteistyötä jo opettajankoulutuksen aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme