Niina Pautola-Mol toi esiin suomalaisten alueiden näkökulman kolmen komissaarin tapaamisissa Brysselissä

Tapaamiset olivat merkittäviä, erityisesti ottaen huomioon käynnissä oleva keskustelu koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuoden 2027 jälkeen. Alueiden edustajat korostivat puheenvuoroissaan alueiden roolia ja koheesiopolitiikan suurta merkitystä Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa, vihreän siirtymän sekä teknologisen innovaation edistämisessä. Lisäksi pidettiin tärkeänä sitä, että vaikka toimintaympäristö muuttuu, koheesiopolitiikan rooli pidemmän aikavälin alueellisten investointien ja rakenneuudistusten edistäjänä tulee säilyttää. Alueiden johtajat vetosivat aluelähtöisyyden, joustavuuden ja monitasoisen hallintomallin säilyttämisen puolesta.

Suomalaisia alueita edustanut Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol korosti muun muassa, että koheesiopolitiikan toimeenpanossa tulisi huomioida kaikenlaiset alueet, sillä kehittyneilläkin alueilla voi olla kehitysloukkuja. Lisäksi Pautola-Mol korosti koheesiopolitiikan merkitystä kilpailukyvyn edistämisessä, mm. uudelleenkoulutus- ja ammattitaitojen kehittämisinvestoinnein,  jotka auttavat sopeutumista työmarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin ja teknologiseen kehitykseen. Osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen investoiminen edistää myös sosiaalista koheesiota, mikä on tärkeää myös turvallisuuden kannalta.

Varapuheenjohtaja Mînzatu vastaa sosiaalisista oikeuksista, osaamisesta ja varautumisesta. Alueiden johtajat korostivat keskustelussa koheesiopolitiikan merkitystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tukemisessa ja nuorten tarpeiden huomioimisessa. Mînzatu katsoi, että varoja on hallinnoitava lähempänä kansalaisia ja rahoitustuki on räätälöitävä alueellisten erityispiirteiden mukaan. Tämä edellyttää rakenteellista vuoropuhelua alueiden kanssa. Varapuheenjohtajan näkemyksen mukaan koheesio on olennainen osa unionin kilpailukykyä, joten EU tarvitsee vahvan koheesiopolitiikan ja vahvan Euroopan sosiaalirahaston.

Varapuheenjohtaja Fitto, joka vastaa koheesiosta ja uudistuksista, painotti mm. alueiden ja paikallisviranomaisten keskeistä roolia koheesiopolitiikan toimeenpanossa. Toimintaympäristön muuttuessa myös koheesiopolitiikkaa tulee uudistaa ja tässä voidaan hyödyntää elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatuja kokemuksia. Varapuheenjohtaja korosti myös alueellisten näkemysten sisällyttämisen tärkeyttä koheesiopolitiikan päätöksentekoprosesseissa.

Budjettikomissaari Serafin ilmaisi tukensa vahvalle yhteistyölle alueiden kanssa, kun valmistellaan seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (MFF). Komissaari totesi, että "vahvoja alueita tarvitaan terveen demokratian säilyttämiseksi Euroopassa". Lisäksi komissaari korosti tarvetta uudistaa unionin monivuotista budjettia, vähentää rahoitusohjelmien määrää, sääntökehikkoa ja hallinnollista taakkaa. Koheesiopolitiikkaa tulisi parantaa keskittyen yksinkertaistamiseen ja joustavuuteen.