Opettaja voi tukea omaa työhyvinvointiaan – väitöskirja tarjoaa kolme keinoa
Opettajien työhyvinvointia tarkastelevassa väitöskirjatutkimuksessa löydettiin kolme erilaista keinoa, joilla opettajat voivat tukea työhyvinvointiaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin opettajien stressitasot ovat kohonneet ja työssä koettu ilo on heikentynyt aiempaan verrattuna.
KM Anna-Mari Aulén havaitsi kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan kolme keinoa, joilla opettajat voivat itse tukea työhyvinvointiaan.
”Opettajat voivat ensinnäkin käyttää muutamaa heille sopivaa stressinkäsittelykeinoa, joilla voidaan sekä ratkaista stressiä aiheuttanut ongelma että lievittää syntynyttä stressin tunnetta. Tämä on opettajien työhyvinvoinnin kannalta hyödyllisempää kuin käyttää useita sellaisia stressinkäsittelykeinoja, joilla lievitetään vain stressin tunnetta, mutta ei tehdä stressiä aiheuttaneelle asialle mitään”, Aulén toteaa.
Stressiä aiheuttanut ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi rajoja asettamalla, työtä organisoimalla tai kollegojen apua hyödyntämällä. Syntynyttä stressin tunnetta puolestaan voitaisiin lievittää esimerkiksi liikunnalla, levolla, harrastuksilla tai läheisten kanssa aikaa viettämällä.
Työstä irrottautuminen avuksi stressaavina aikoina
Toinen keino, jolla voitaisiin ehkäistä opettajien stressin ja negatiivisten tunteiden siirtyminen seuraavaan päivään, on työstä irrottautuminen eli huolen pitäminen siitä, että töiden teko ja niiden ajatteleminen rajoittuvat työpäivään eikä niitä jatketa sen jälkeen.
”Stressaavina aikoina tämä on erityisen tärkeää. Vaarana on, että stressaantunut opettaja ei pysty irrottautumaan työpäivän jälkeen töistään ja näin ollen kokee seuraavana päivänä työssään enemmän stressiä ja negatiivisia tunteita. Työstä irrottautumalla tämä negatiivinen kierre voitaisiin saada katkaistua”, Aulén summaa.
Mahdollisuus työn tuunaamiseen tukee työssäjaksamista – ainakin kriisiaikana
Kolmas väitöskirjassa esitelty keino opettajien työhyvinvoinnin tukemiseksi liittyy työn tuunaamiseen kriisiaikoina.
”Opettaja voi kriisiaikoina tuunata työtään sekä lisäämällä työn rakenteellisia ja sosiaalisia voimavaroja että vähentämällä työn estevaatimuksia. Nämä huomattiin koronapandemian aikana”, Aulén kertoo.
Työn rakenteellisia voimavaroja voidaan lisätä työssä tapahtuvalla vaihtelulla, autonomian lisäämisellä ja kehittymismahdollisuuksia tarjoamalla. Sosiaalisia voimavaroja työssä puolestaan voidaan lisätä sosiaalisen tuen, palautteen sekä esimiesvalmennuksen kautta. Työhön liittyviä estevaatimuksia vähennetään minimoimalla työn vaativia puolia, vähentämällä työn määrää sekä pitämällä huolta siitä, ettei työ häiritse yksityiselämää.
Työhyvinvoinnin tukeminen kannattaisi tehdä tutuksi jo opintojen aikana
Aulénin väitöstutkimuksessa tutkittuja ja löydettyjä työhyvinvoinnin tukemisen keinoja voidaan hyödyntää opettajankoulutuksessa. Tietoisuutta työhyvinvoinnin tukemisen keinoista voidaan lisätä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa, ja keinojen käyttöä voidaan tukea esimerkiksi mentoroinnin, työnohjauksen, työterveyden sekä kohdennettujen interventioiden kautta. Erityisesti opettajien omista kuvauksista löydetyt stressinkäsittelykeinot sekä työn tuunaamisen keinot tarjoavat tietoa siitä, millaisia konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin tukemiseksi voidaan käyttää.
KM Anna-Mari Aulénin kasvatustieteen (OKL) väitöskirjan ’Teachers’ strategies to support their work-related well-being: Coping, daily detachment, and job crafting’ tarkastustilaisuus pidetään 14.2.2025 klo 12.00 Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0501-0.
Lisätietoja
Anna-Mari Aulén kirjoitti ylioppilaaksi Koulutuskeskus Salpaus, lukiokoulutus, Nastolasta vuonna 2008. Hän valmistui luokanopettajaksi (KM) Jyväskylän yliopistosta 2015 ja toimi tämän jälkeen runsaat kolme vuotta luokanopettajan tehtävissä ennen väitöskirjatyön aloittamista. Tällä hetkellä Aulén työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.
Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitos ja Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja EduRESCUE-konsortio.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna-Mari Aulén
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
anna-mari.a-m.aulen@jyu.fi
puh. +358503442450
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
SuperC-konsortion tavoitteena on löytää huoneenlämmössä toimiva suprajohtava materiaali5.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana kansainvälisessä SuperC-konsortiossa, jonka tavoitteena on toteuttaa huoneenlämmössä toimiva suprajohde. Työ voi onnistuessaan mahdollistaa nykyistä energiatehokkaamman tieto- ja viestintäteknologian. Konsortiossa on mukana maailman parasta osaamista suprajohteiden fysiikan, koneoppimisen ja materiaalitieteen alalta.
Väitös: Tehokkaita laskennallisia menetelmiä moniulotteisille ekologian aineistoille (Korhonen)4.2.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tilastotieteen alan väitöskirjassa on kehitetty tilastollisia mallinnuksia lajiyhteisöjen tarkempaan tutkimiseen. Uudet mallinnukset tuottavat arvokasta tietoa esimerkiksi ekologisesta monimuotoisuudesta tai lajien välisistä riippuvuussuhteista. Ekologian lisäksi menetelmät ovat käyttökelpoisia useilla muillakin tieteenaloilla kuten terveystieteissä, sosiaalitieteissä, psykologiassa ja bioinformatiikassa.
Metsäyhtiöiden luontoa koskeva vastuullisuusraportointi monipuolistuu4.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kestävyystutkijat ovat selvittäneet suomalaisten metsäyhtiöiden luonnon monimuotoisuutta koskevaa vastuullisuusraportointia viimeisen kahden vuosikymmenen osalta. Tulosten mukaan raportointi on jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Kolme raporteissa eniten näkynyttä teemaa olivat luonnon monimuotoisuutta koskevat faktat, toimenpiteet ja arvot. Kuitenkaan raporttien korostama arvopuhe ei välttämättä johda tekoihin.
Raportti: Venäjä pyrkii vaikuttamaan yksilöihin ja syventämään ristiriitoja länsimaissa – tekoälyä hyödynnetään aiempaa enemmän3.2.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Venäjällä kehitetty mentaalisen sodankäynnin käsite pyrkii vaikuttamaan yksilöiden ja yhteisöjen ajatteluun ja päätöksentekoon länsimaissa. Toimet kohdistuvat erityisesti yksilöihin ja niiden tavoitteena on ristiriitaisuuksien korostaminen, yhteiskunnan jakolinjojen syventäminen ja luottamuksen heikentäminen viranomaisiin. Raportin mukaan toimiin voidaan vastata muun muassa tietoisuuden levittämisellä, koulutuksella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
Uusi tutkimus tekee merikalastuksesta kestävämpää3.2.2025 07:05:00 EET | Tiedote
NordForsk on myöntänyt hankekonsortiolle merkittävän rahoituksen, jossa etsitään konkreettisia keinoja kestävämpään merikalastukseen. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston professori Anna Kuparisen johtama tutkimusryhmä, joka tutkii kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin meriekosysteemeihin. Lisäksi selvitetään erilaisia kalastusvaihtoehtoja ympäristön paremman tilan saavuttamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme