Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksessa selvitettiin yksityisten palvelualojen työntekijöiden työoloja ja elintapoja. Yli kolmasosa heistä oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana. Vakava ruokaturvattomuus oli yleisintä turvallisuusalalla.
Vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio oli muita epäterveellisempi: he käyttivät useammin sokeroituja juomia ja harvemmin runsaskuituisia viljoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, kasviöljyjä, kalaa, maitoa, pähkinöitä ja siemeniä. Punaista ja prosessoitua lihaa he käyttivät muita harvemmin.
– Pitkään jatkuessaan epäterveellinen ruokavalio altistaa vakavaa ruokaturvattomuutta kokevat kroonisille sairauksille ja toimintakyvyn heikkenemiselle, mikä lisää terveyden eriarvoisuutta ja yhteiskunnan terveydenhoitokuluja, kertoo ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan ruokaturvattomuus on yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja mielenterveysongelmiin, lisääntyneisiin terveydenhuoltokäynteihin sekä heikompaan työkykyyn.
Ruokaturvattomuus uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa
PAMEL-tutkimukseen osallistui miltei 6500 Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsentä, joista suurin osa oli työssäkäyviä. Saman hankkeen aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että vakavaa ruokaturvattomuutta selitti erityisesti tulojen riittämättömyys, huonoksi koettu terveys ja nuori ikä. Vakava ruokaturvattomuus oli yleisempää lapsiperheissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla.
Työpaikkaruokailu tai lounasetu oli PAMin vuoden 2022 kyselyyn vastanneista järjestetty kolmannekselle, mutta heistä vain pieni osa käytti etua. Joka kymmenes työntekijä ei syönyt lounasta lainkaan työpäivän aikana. Tutkijoiden mukaan edullisen ja terveellisen ravintoedun mahdollistaminen on tärkeää terveyserojen kaventamiseksi.
– Ruokaturvattomuus vaikuttaa koko perheeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on tärkeää turvata pienituloisen työvoiman työkyky ja terveys. Suomi on sitoutunut YK:n Oikeus ruokaan -sopimukseen, joka takaa kaikille oikeuden vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, joiden on katettava riittävä ravinto ja muut elämän perustarpeet, Meinilä sanoo.
Alkuperäinen tutkimus
Joutsi R, Walsh HM, Lehto E, Saari T, Rahkonen O, Nevalainen J, Erkkola M, Meinilä J. Does food insecurity compromise diet quality among Finnish private sector service workers? Public Health Nutr 2024 Nov 22;27(1):e250. doi: 10.1017/S1368980024002386.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jelena Meinilä
yliopistotutkija, ravitsemustieteen dosentti
jelena.meinila@helsinki.fi
Elviira Lehto
yliopistotutkija
elviira.lehto@helsinki.fi
Maijaliisa Erkkola
professori
maijaliisa.erkkola@helsinki.fi
0294158273
0504160389
Ossi Rahkonen
tutkimusjohtaja
ossi.rahkonen@helsinki.fi
0294127549
0504151252
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Näkymätön sähköjohdin: sähkön ohjaamista äänellä6.2.2025 08:35:31 EET | Tiedote
Suomalaisten, espanjalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden ryhmä on ensimmäistä kertaa osoittanut, että sähkökipinöitä voidaan ohjata ultraääniaaltojen avulla.
Outokummun kallioperästä paljastui haiseva yllätys5.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Yli kahden kilometrin syvyisestä kairareiästä paljastui haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka yleensä yhdistetään huonoon sisäilmaan. Jo aiemmin reiästä on löydetty kymmeniä miljoonia vuosia vanhaa pohjavettä.
Museoiden toiminta vaikuttaa keskusteluun tulevaisuudesta4.2.2025 08:45:44 EET | Tiedote
Museoissa keskustellaan yhä enemmän eettisistä kysymyksistä, neutraalista tiedontuottamisesta ja poliittisesta aktivismista. Museoiden laaja asiantuntemus tarjoaa yhteiskunnalle paljon.
Biopankkiin tallennettu verenluovuttajien geenitieto hyödyttää tutkimusta ja verenluovutustoimintaa30.1.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus kartoitti verenluovuttajien geneettisiä erityispiirteitä verrattuna muuhun väestöön.
Asiantuntijoita: nikotiinituotteet ja -lainsäädäntö29.1.2025 12:20:59 EET | Tiedote
Lausuntokierros hallituksen esitykseksi uudeksi nikotiinilainsäädännöksi päättyi 20.1. Helsingin yliopistolla työskentelee eri alojen tutkijoita, jotka voivat kommentoida nikotiiniin terveysvaikutuksia, yhteiskunnallisia vaikutuksia ja lainsäädäntöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme