Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös AMK-tutkinnon suorittaneita
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa.
Sisäministeriön tuoreessa luonnoksessa esitetään mahdollisuutta pysyvään oleskelulupaan suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistojen kanditutkinnon suorittaneille. Samaa mahdollisuutta ei ole ulotettu ammattikorkeakoulusta valmistuville. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan ja heikentää AMK-tutkinnon vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta edellytettäisiin käytännössä aina neljän vuoden mittaista oleskelua Suomessa määräaikaisella luvalla sekä riittävää palkkatasoa pysyvän oleskeluluvan saamiseksi
- Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa jää töihin tai jatkamaan opintojaan Suomessa. Opiskelijat valmistuvat juuri sellaisille aloille, joista Suomen työmarkkinoilla on suurin pula. Ei ole Suomen edun mukaista vaikeuttaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jäädä ja työllistyä Suomeen, järjestöt toteavat.
Järjestöt edellyttävät ehdotuksen muuttamista. Pysyvä oleskelulupa pitää voida saada myös AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin taito. Näin korkeakoulusta valmistuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Esitys on ristiriidassa korkeakouluille asetettujen tavoitteiden kanssa
Ammattikorkeakouluja on päättäjien ja ministeriöiden taholta ohjattu lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan Suomea riivaavaa osaajapulaa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että 75 prosenttia valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja lisänneet opiskelijoiden työllistymistä tukevia toimia. Lakiesitys onkin ristiriidassa asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa.
- Hallituksen lakiesitys heikentää ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Se myös vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia saavuttaa niille asetetut tavoitteet koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hallituksen esityksessä ei myöskään perustella lainkaan sitä, miksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle, järjestöt ihmettelevät.
Järjestöt:
Akava ry
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Ammattiliitto Pro
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Insinööriliitto
Keskuskauppakamari
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Sivistysala ry
STTK ry
Suomen Yrittäjät
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
Teknologiateollisuus ry
Tradenomit
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli MaxeniusErityisasiantuntijaAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Puh:0406501006samuli.maxenius@arene.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Eduskunnan TAKKI-verkosto: Suomi tarvitsee parlamentaarisen sitoumuksen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi3.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Korkeakoulutettujen määrä maassamme on jäänyt auttamattomasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa koulutustason nostoon. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin taas merkittävästi seuraavalle sopimuskaudelle tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole nyt kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan.
Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen potentiaali käyttöön - Suomen kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät uutta osaamista ja uusia ratkaisuja24.1.2025 14:09:23 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön. Työn tavoitteena on päivittää vuonna 2017 hyväksytty Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä ja korkeakouluille annettuja uusia tavoitteita. Visiotyö on ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan tarpeellista, sillä maamme haastava tilanne vaatii korkeakoulutuksen ripeää uudistumista.
Kiinan paras yliopisto haluaa oppia suomalaisesta ammattikorkeakoulukonseptista – Sopimus tehtiin tasavallan presidentti Stubbin vierailun yhteydessä31.10.2024 09:15:23 EET | Tiedote
Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin Kiinan valtionvierailun yhteydessä allekirjoitettiin ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston ja Kiinan huippuyliopisto Tsinghuan välinen aiesopimus yhteistyöstä, jonka avulla kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen konseptia kiinalaisten korkeakoulujen ja yhteiskunnan tarpeisiin ja kontekstiin.
Ammattikorkeakoulut luovat elinvoimaa koko Suomeen – Arene julkaisee alue- ja kuntavaalitavoitteensa23.10.2024 09:15:26 EEST | Tiedote
Ammattikorkeakouluilla on kriittinen merkitys koko Suomen elinvoiman takaajina. Ne kouluttavat työmarkkinoille korkeakoulutettuja osaajia, tekevät työelämää hyvin palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä edistävät koulutusperäistä maahanmuuttoa. Ammattikorkeakoulujen kyvykkyys ja rooli alueiden elinvoimalle ja talouskasvulle on tunnistettava nykyistä paremmin niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Ammattikorkeakoulujen alue- ja kuntavaalien teemat ovat ammattikorkeakoulujen omistajapolitiikka, niiden kotiuttaman EU-rahoituksen merkitys, hyvinvointialueiden kehittäminen, koulutusperäinen maahanmuutto sekä opiskelija-asuntojen saatavuus.
Hallituksen kaavailut sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien muuttamisesta eivät ratkaise työvoimapulaa – ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen potentiaali jää piiloon8.8.2024 09:50:56 EEST | Tiedote
Hallitus esittää sosiaalityöntekijöitä koskevien kelpoisuuksien uudistamisen ja näin helpottaa sosiaalipalveluiden työntekijäpulaa. Lakiehdotus tekee alan kelpoisuussääntelystä epäselvää ja luo koulutuspolkujen näkökulmasta järjettömiä rakenteita. Osaajapulan ratkaisu vaatii esitettyä suurempia muutoksia kelpoisuusehtoihin, työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutusmääriin. Merkittävin ongelma esityksessä on koulutusten kaavamainen tarkastelu tutkintonimikkeiden kautta, ja yliopistolähtöisesti. Lähtökohta tulisi olla tutkintojen tuottamat tosiasialliset valmiudet suhteessa työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulutuksen ja niissä tehtävän tutkimuksen mahdollisuuksia ei huomioida.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme