Elinkeinoelämän EU-tavoitteet 2025: Talouden kasvukäänne on Euroopan kohtalonkysymys
EU:n on tavoiteltava nyt tosissaan globaalin innovaatiokilpailun kärkipaikkaa. Kilpailukykyä on rakennettava keventämällä sääntelytaakkaa, edistämällä puhdasta siirtymää ja hakemalla uusia kauppakumppanuuksia ennennäkemättömällä tarmolla. Ukrainan tuki ja panostukset turvallisuuteen on nostettava uuteen mittakaavaan.
Komission odotetaan ensi viikolla julkistavan vuotta 2025 koskevan työohjelman, joka samalla viitoittaa pidemmällekin lähivuosien EU-politiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on myönteiset odotukset työohjelman painopisteille, arvioi johtaja Lotta Nymann-Lindegren:
”Komissio on nyt nostamassa kasvua ja kilpailukykyä EU:n kärkitavoitteeksi, kuten välttämätöntä onkin. Perusasiat pitää saada kuntoon; sisämarkkinaesteet on purettava ja liiallisen sääntelyn aiheuttamaan kilpailukykyhaittaan on puututtava konkreettisin toimin. Kasvun ja uudistumisen tavoite on nostettava keskiöön myös EU-rahoituksessa sekä pääomamarkkinoiden kehittämisessä.”
”Investoinnit uusiin, tuottavuutta lisääviin puhtaisiin teknologioihin, liiketoimintaan ja osaamiseen ovat välttämättömiä. Ilmastotavoitteista on tärkeää pitää kiinni, mutta yrityksille tulee antaa paremmat mahdollisuudet valita keinot niiden toteuttamiseksi kustannustehokkaasti ja kaikkia teknologioita hyödyntäen.”
Euroopan on panostettava puolustukseen ja varautumiseen selvästi nykyistä enemmän. Suomen osaamiselle on tässä käyttöä, mutta saavutettavuuden ja raja-alueiden tilanteen parantamiseen tarvitaan myös eurooppalaisia ratkaisuja. Euroopan vastuu Ukrainan tukemisessa voi moninkertaistua ja siihen on löydettävä rahoitusratkaisut.
Digiteknologioiden ja varsinkin tekoälyn suhteen komission rima on kiitettävän korkealla. Maailmanluokan kilpailukyvyn saavuttamiseksi EK peräänkuuluttaa huippupanostuksia kärkiteknologioihin ja yritysten investointien vauhdittamista. Avainasemassa ovat suurteholaskenta, data ja pilvipalvelut. Sääntelyn osalta tarvitaan malttia keskittyä nykyisten säädösten laadukkaaseen toimeenpanoon.
Poimintoja EU-tavoitteistamme vuonna 2025
Talous ja kilpailukyky:
Sisämarkkinoiden on tuettava nykyistä tehokkaammin yritysten avointa ja markkinaehtoista kilpailua. Tämä vaatii yhdenmukaisempaa EU-sääntelyn täytäntöönpanoa ja tehokkaampaa valvontaa. Sääntelyn kilpailukykyvaikutukset on arvioitava huolellisesti ja yritysten hallinnollista taakkaa ja raportointivelvoitteita kevennettävä systemaattisesti. EU-rahoitus on kohdennettava jatkossa vahvemmin kilpailukykyä, vihreää siirtymää ja turvallisuutta edistäviin tarkoituksiin. Valtiontukikilpailusta on pyrittävä eroon ja vahvistettava sen sijaan kilpailullisin perustein myönnettävää EU-tason investointirahoitusta. Verotuksen on oltava kilpailukykyistä ja ennakoitavaa.
Vihreä ja digitaalinen kasvu:
Eurooppa tarvitsee kunnianhimoista ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa, jolla samalla vahvistetaan yritystemme kilpailukykyä ja teknologiaosaamista puhtaassa taloudessa. Sääntelyn lähtökohtana tulee olla teknologianeutraalius ja kustannustehokkuus. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan uusia markkinaehtoisia kannustimia. Vihreän siirtymän investointien edistämiseksi myös luvitusprosessien sujuvoittamista koskevia käytäntöjä on laajennettava. TKI-rahoitusta on kasvatettava sekä jäsenmaissa että EU-tasolla niin, että myös yritysvetoisen TKI-toiminnan jatkuvuus turvataan.
Kauppasuhteet ja kansainvälinen asema:
EU:lta tarvitaan kauppapolitiikkaan aiempaa aktiivisempi ote, jolla edistetään uusia kumppanuuksia ja puututaan haitallisiin riippuvuuksiin. Samalla on varmistettava kriittisten raaka-aineiden saanti ja tuotantoketjujen kriisinkestävyys. Puolustusteollisuutta on vahvistettava sekä rahoitusta että yhteistyötä kehittämällä. EU:n on varmistettava jatkuva ja riittävä tuki Ukrainalle niin sodassa, jälleenrakennuksessa kuin EU-jäsenyysprosessissa.
Työmarkkinat ja osaajien saatavuus:
Tavoitteena on kasvua ja hyvinvointia edistävä, pohjoismaisen mallin toimintaedellytykset säilyttävä eurooppalainen työmarkkina. Osaajien saatavuutta on parannettava edistämällä työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa sekä lisäämällä työntekijöiden liikkuvuutta EU:n sisällä. Siksi on tärkeää purkaa sisämarkkinaesteitä myös palvelusektorilla ja edistää tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen helpottamista.
Lisätiedot:
EU-asioista vastaava johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527
Brysselin-toimiston päällikkö Ilari Kallio, puh. 040 139 6912
sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ek.fi
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n valtiontukikilpailun jatko ratkeamassa – Suomen vaikutettava investointiensa puolesta11.4.2025 14:35:14 EEST | Tiedote
Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun. EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF). Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia. Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä. Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaa
MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa10.4.2025 10:15:00 EEST | Kutsu
Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit
Hankintalain uudistus ajaa sekä kuntalaisten että yrittäjien asiaa10.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Hankintalain uudistus tulee tarpeeseen, arvioivat EK:n yrittäjät. On sekä kuntalaisten että paikallisten yritysten etu, että kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa on aitoa ja avointa kilpailua. Inhouse-yrityksiä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden varjolla ei tule keinotekoisesti vältellä kilpailua, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas. Hankintalain uudistaminen koskettaa paitsi kuntia ja yrityksiä, myös kuntalaisia – käytännössä jokaista suomalaista. Hankintalaki antaa pelisäännöt sille, kuinka kunnallisia verovaroja saa käyttää esimerkiksi ICT-hankintoihin, kiinteistöjen rakennuttamiseen ja ruokapalvelujen järjestämiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää hankintalain uudistamista välttämättömänä. Reilun kilpailun edistäminen ajaa koko kunnan etua, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Tulevan hankintalain iso kysymys kuuluu: millä ehdoilla kunta saa jatkossa ohjata hankinnat omalle yhtiölleen ja millä ehdoin yritykset puolestaan v
EK vahvasti 2035-ilmastotavoitteen takana – ajetaan sekä ilmaston että talouskasvun asiaa9.4.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Vihreä siirtymä on Suomen talouskasvun merkittävimpiä mahdollisuuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Se edellyttää, että yrityksille kyetään tarjoamaan ennakoitava ja johdonmukainen investointinäkymä yli hallituskausien. On sekä ilmaston että talouden etu, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035. Päästöjä täytyy vähentää kaikilla sektoreilla. Suomi on sitoutunut ilmastolain kautta vuoden 2035 vähähiilisyystavoitteeseen ja niin on myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, vahvistaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Juuri Suomen kaltaisessa maassa on poikkeukselliset edellytykset saada ilmasto- ja taloushyödyt yhdistymään. Meillä on aitoa ja uskottavaa kansainvälisen tason kilpailuetua ilmastokestävässä tuotannossa, palveluissa ja teknologioissa. Tämän markkinan globaali kysyntä tulee vääjäämättä kasvamaan - ilmastonmuutos ei peruunnu poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden takia”. Kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden pano
MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa1.4.2025 10:39:41 EEST | Kutsu
Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme