Väitös: Uudet molekyylidiagnostiset menetelmät antavat vaihtoehtoja tuberkuloosin pikadiagnostiikkaan
Filosofian lisensiaatti Bruno Luukinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset molekyylidiagnostiset testit soveltuvat tuberkuloosin ja ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan. Toisin kuin viikkoja kestävässä mykobakteeriviljelyssä, molekyylidiagnostiset pikatestit mahdollistavat tuberkuloosin toteamisen samana päivänä näytteenotosta.

Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tuberkuloosi on maailmassa eniten kuolemia aiheuttava infektiotauti. Mykobakteerien sukuun kuuluu lisäksi noin 200 ympäristömykobakteerilajia. Siinä missä tuberkuloosin esiintyvyys on laskenut, vain harvoin tautia aiheuttavien ympäristömykobakteerien aiheuttamat infektiot ovat vastaavasti lisääntyneet.
Tuberkuloosin laboratoriodiagnostiikka perustuu tyypillisesti värjäykseen ja viljelyyn. Värjäys on nopea, mutta epäherkkä menetelmä. Viljely on menetelmänä herkkä, mutta määritys kestää useita viikkoja. Puutteiden vuoksi lisäarvoa tuovien molekyylidiagnostisten testien käyttö lisääntyy jatkuvasti.
Bruno Luukinen tutki väitöskirjassaan erilaisia kaupallisia molekyylidiagnostisia testejä. Hän selvitti, miten ne soveltuvat tuberkuloosin ja ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan ja kuinka diagnostiikkaprosessia voitaisiin kehittää.
– Tuberkuloosin diagnostiikassa menetelmän nopeus, herkkyys ja tarkkuus ovat suotavia ominaisuuksia, koska jokainen positiivinen löydös on lähtökohtaisesti merkitsevä. Ympäristömykobakteerien kohdalla on harvemmin kiire, mutta tarkka lajimääritys on olennaisen tärkeää hoitopäätösten kannalta, Luukinen toteaa.
Euroopan unionin lainsäädännön mukaan myytävien diagnostisten testien tulee täyttää tietyt laatukriteerit. Testien suorituskyvyissä voi silti ilmetä eroja, kuten Luukinen tutkimuksessaan havaitsi.
– Tuberkuloosin nopeita molekyylidiagnostisia testejä ei toistaiseksi pidetä herkkyydeltään aivan viljelyn veroisina. Minimikriteerinä voidaan pitää, että testeillä tulisi havaita kaikki värjäyspositiiviset tapaukset, joiden tartuttavuutta pidetään korkeana, Luukinen sanoo.
Suorituskyvyn lisäksi menetelmien soveltuvuuteen vaikuttavat niiden käyttöominaisuudet. Jotkin testit havaitsevat tuberkuloosin lisäksi bakteerin lääkeresistenssiä, toiset ympäristömykobakteereita. Osa sopii paremmin yksittäistestaukseen, osa massatestaukseen.
– Kun työskennellään tuberkuloosibakteerin kanssa, menetelmävalinnassa ei myöskään voida tinkiä työturvallisuudesta, Luukinen lisää.
Luukisen mukaan molekyylidiagnostiikka tuskin korvaa viljelyä tuberkuloosidiagnostiikassa lähivuosina. Sen sijaan suorituskyvyn perusteella värjäyksen korvaamista voitaisiin harkita.
– Tämä ei ole kustannussyistä täysin yksiselitteistä ja vaatii testien valmistajilta kehitystyötä. Muutoksella voitaisiin kuitenkin yhdistää kaksi erillistä tutkimusta ja parhaimmillaan parantaa myös ympäristömykobakteerien diagnostiikan laatua, Luukinen kertoo.
Bruno Luukinen työskentelee Tampereella Fimlab-laboratorioissa sairaalamikrobiologina. Hänen vastuualueinaan on mykobakteeridiagnostiikka ja mikrobiologinen molekyylidiagnostiikka.
Väitöstilaisuus perjantaina 4. huhtikuuta
Filosofian lisensiaatti Bruno Luukisen kliinisen mikrobiologian alaan kuuluva väitöskirja Laboratory Diagnostics of Tuberculosis and Nontuberculous Mycobacterial Infections: A Constant Shift Towards Molecular Methods tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 4.4.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön Katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Tuula Vasankari Turun yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Mataleena Parikka Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Bruno Luukinen
bruno.luukinen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme