Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita

Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä.
–Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla.
Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymyksiä, pitääkö nyt hakata ja miksi metsänomistajan pitäisi olla maksumies fossiilitalouden aiheuttamasta ilmastomuutoksesta?
–Monet tekevät aavistushakkuita rajoitusten pelossa jo nyt. Osa myös harkitsee kahteenetsämaan hankkimista, kun tilanne koetaan epävakaaksi ja metsän käytön mahdollisuudet tulevaisuudessa epävarmoiksi. Näihin liittyvät kysymykset ovat edunvalvojalle hankalia, koska kilpailulaki kieltää antamasta suosituksia markkinoilla toimimiseen.
Harjunpään mukaan metsänomistajia pohdituttaa luottamus asiantuntijoihin, kun eri tahoilta saadaan erilaisia vastauksia. – On paljon tietoa ja tilastoa ja jokaisen näkökulman edustaja saa tilastot käännettyä oman näkökulmansa taakse. Vaikka keskustelussa väitetään, että Suomessa hakataan metsiä valtavia määriä, pitkän aikajänteen tarkastelu osoittaa, että hakkuut ovat itse asiassa pysyneet lähes samana suhteessa puustopääomaan. Kun puun määrää on metsissä pystytty kasvattamaan, osoittaa, että on tehty paljon asioita myös oikein.
Ilmastonmuutoksen taloudellisia seuraamuksia halutaan kaataa metsäsektorille
Uusin keskustelu metsän maaperän muuttumisesta päästölähteeksi herättää myös kysymyksiä asian uutisoinnista. – On väärin sanoa, että metsistä on tullut päästölähde. Maaperä ja puusto ovat kaksi eri asiaa ja puusto on edelleen hiilinielu. Kun Suomi raportoi rehellisesti maaperäpäästöistään meitä halutaan rangaista EU:ssa niistä, vaikka muualla ei välttämättä niitä edes mitata tai mittauskriteerit ovat toiset.
–On kummallista, että naapurimaa Ruotsi, jossa on suunnilleen samat olosuhteet, saa aivan toisenlaiset tulokset. Kun olosuhteet ja päästöjen laskemisen kriteerit ovat erilaisia jäsenmaissa, millä määritellään EU:n asettamien tavoitteiden toteutuminen ja niistä seuraavat mahdolliset sanktiot. Kun pelotellaan miljardilaskulla, on hyvä muistaa, että yksikään maa ei ole vielä joutunut päästöoikeuksia ostamaan, eikä niitä ole edes olemassa.
EU:lla on Harjunpään mukaan Troijan puuhevonen, jolla on tuotu ilmasto- ja ympäristöpolitiikka taitavasti vaikuttamaan meidän kansalliseen metsäpolitiikkaamme.
– Pohjoisista metsämaista pyritään tekemään nyt koko Euroopan keuhkot, kun meillä on useita jäsenmaita, joissa metsät on hakattu lähes kokonaan.
–Meillä on vahvasti erilaisia näkemyksiä siitä, pitääkö lisätä hiilensidontaa metsissä vai kasvattaa hiilivarastoa. Kun ilmastopolitiikka nojaa nyt Suomessa metsien nielujen kasvuun, hiilivaraston kasvattaminen metsään ei muuttuvassa ilmastossa ole kestävä ratkaisu. Metsän normaaliin kiertoon kuuluu, että puu kuolee jossain vaiheessa ja alkaa lahota. Ilmaston lämpenemisen myötä metsien tuhoalttius lisääntyy, jolloin metsä ei voi olla pysyvä hiilivarasto.
Suurin ilmastohyöty on Harjunpään mielestä saavutettavissa fossiilisten käytön vähentämisessä. –Siinä on suurvalloilla iso rooli ja viime kädessä raha puhuu. Nyt koko taloudellista taakkaa ilmastomuutoksesta kaadetaan metsäsektorin syliin, ja kauhistellaan että polttoaineiden hinnan nosto uusiutuvien lisäämisen seurauksena tulisi veronmaksajien maksettavaksi. Metsänomistaja on myös veronmaksaja, miksi hänen pitäisi olla suuri maksumies fossiilitalouden aiheuttamasta ilmastomuutoksesta.
–On väärin kumota ilmastomuutoksen kustannustaakkaa metsäsektorin harteille. Metsäala kokonaisuudessaan on merkittävä veronmaksaja ja kun suuri osa Suomen viennistä tulee metsäteollisuudesta, me leikimme tulella. Suomen vuoteen 2035 asettama hiilineutraalisuustavoite on turhan kunnianhimoinen ja sitä tulisi kriittisesti tarkastella uudelleen, koska siihen tuskin tullaan pääsemään.
Metsätaloutta säädellään vahvasti
Harjunpää muistuttaa, että metsien käyttö on aina ollut Suomessa suhteellisen vahvasti säädeltyä. – Luonnonsuojelulaki rajoittaa tiettyjen alueiden käsittelyä ja turvaa eliölajeja. Metsälaissa on rajoitteita, joilla muun muassa estetään erityisen tärkeiden elinympäristöjen turmelemista hakkuilla ja varmistetaan metsän uudistuminen hakkuiden jälkeen.
Sekä metsälaki että luonnonsuojelulaki määrittävät kynnysarvot, jolloin metsänomistajille koituvat haitat tulee korvata. Nyt poliittisessa keskustelussa puhutaan vain rajoittamisesta ja suojelusta, eikä korvauksista mitään.
–Kun hakkuiden rajoituksilla tavoitellaan tiettyjä päämääriä, oikeasuhtaisuuden periaatteen mukaan ei pidä mennä pidemmälle kuin on tarpeen. Rajoitusten sijaan on muistettava myös positiiviset kannustimet ja muut keinot, kuten luontoarvojen vaaliminen ja lisääminen luontoarvomarkkinoiden avulla.
Vaikka metsien luontoarvo- ja ekosysteemipalveluista puhutaan paljon, niiden tuotteistaminen ja ansaintalogiikka ovat vielä luomisvaiheessa. – Luontomatkailun kehittäminen on varmaan pisimmällä Lapissa, jossa se tarjoaa vaihtoehtoisia ansaintamahdollisuuksia myös yksityisille metsänomistajille, kunhan toiminnan vastuullisuudesta pidetään kiinni. On paljon ideoita kuten pakurinviljely, mahlantuotanto, japanilainen metsäkylpy tai kummimetsätoiminta puuttomiin maihin, sanoo Harjunpää.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Harjunpää
laura.harjunpaa@mtk.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli
Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis
Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal
Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli
Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme