EK:n Kuntaranking 2025: Seinäjoki, Rauma ja Tampere ovat Suomen parhaat alueet yritystoiminnalle
Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Paikalliset yrityspalvelut keräävät kiitosta, mutta kuntayhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa nähdään isoja epäkohtia. Kaikkien vertailussa mukana olevien 25 seutukunnan tulokset ja niiden kuntaluettelot löytyvät tiedotteen lopusta.
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.
Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
- kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä)
- oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat)
- hankintojen toteutustapa (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).
Kunnille mittaushistorian korkeimmat arvosanat – kehittämiskohteena kuntien hankinnat
Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.
- Jokaiselta 25 alueelta löytyy sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Absoluuttiset erot yksittäisten seutujen saamissa arvioissa voivat olla pieniä.
- Tämän vuoden tulokset jatkavat jo edellisessä Kuntarankingissa havaittua positiivista kehityssuuntaa, jossa yritykset arvioivat kuntien toimintaa aiempaa myönteisemmin. Erityisesti on lisääntynyt tyytyväisyys yrityspalveluihin, joita kunnat ja niiden kehitysyhtiöt tarjoavat.
- Vaikka suunta on oikea, on kuntien yrityksiltä saama kokonaisarvosana edelleen vain kohtuullinen tai tyydyttävä. Kritiikki kohdistuu eritoten kahteen asiaan: julkisten hankintojen kilpailutuksiin ja kuntayhtiöiden aiheuttamiin markkinahäiriöihin. Pk-yritysten on vaikea pärjätä kuntien isoissa kilpailutuskokonaisuuksissa varsinkin kun hinta usein painottuu laadun kustannuksella. Pk-yrityksiä vie ahtaalle myös se, että kunnat välttelevät kilpailutuksia mm. inhouse-yhtiöiden kautta.
- Valtaosa arvioi maantieteellisen sijaintipaikan vastaavan hyvin yritystoiminnan tarpeisiin. Sijainnin arvostus on kuitenkin hieman heikentynyt eritoten itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa.
Elinkeinopolitiikan, yritysten kohtelun ja myös asenteiden kuntakohtaiset erot tuntuvat monin tavoin yritysten liiketoiminnassa ja arjessa, arvioi EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:
”Esimerkiksi lupamenettelyitä, kaavoitusta tai kilpailutusta koskevien pelisääntöjen pitäisi olla kaikkialla samat, mutta päätöksenteko ja asioiden hoituminen vaihtelee nyt kohtuuttoman paljon kunnasta ja toisinaan myös viranhaltijasta riippuen. Tämä epäjohdonmukaisuus ja henkilöriippuvuus ilmenee valitettavasti usein juuri sellaisissa tilanteissa, joissa yritys haluaisi kehittää toimintaansa paikkakunnalla tai laajentaa sitä toiseen kuntaan.”
Monessa kunnassa isoksi kysymykseksi on noussut tasapainon hakeminen elinkaaren eri vaiheissa olevien yritysten välillä:
”Suurinvestointien houkuttelu on tärkeää, mutta myös pitkän linjan pk-yritysten tarpeista ja arjen sujuvuudesta on huolehdittava. Ne muodostavat kuitenkin kuntatalouden ja työllisyyden kivijalan monella alueella.”
|
|||||
Koko maan vastaajat Vastaajina 2 515 yritystä, joissa oli noin 129 300 työntekijää |
Heikko (%) |
Kohtalainen (%) |
Hyvä (%)
|
Saldoluku 2025 *) |
Saldoluku 2023 |
1. Elinkeinopolitiikan arvosana |
25 |
32 |
43 |
18 |
14 |
2. Sijainti vastaa toiminnan vaatimuksia |
12 |
22 |
66 |
54 |
69 |
3. Yritysten kohtelu kunnassa |
|
||||
3.1. Paikallinen yritysilmapiiri |
27 |
28 |
45 |
18 |
17 |
3.2. Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys |
31 |
33 |
36 |
5 |
8 |
3.3. Julkiset yrityspalvelut |
23 |
40 |
37 |
14 |
-1 |
3.4. Hankintayhteistyö |
30 |
43 |
27 |
-3 |
-8 |
*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus
EK:n Kuntaranking-tulokset 2025
Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja tilastotietoa. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla. Seutukunnat perustuvat vuoden 2025 kuntajakoon.
Sijoitus 2025 |
Seutukunta |
Kokonaispisteet |
Sijoitus 2023 |
1 |
Seinäjoen seutukunta Ilmajoki Isokyrö Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki |
74 |
1 |
2 |
Rauman seutukunta Eura Eurajoki Rauma Säkylä |
73 |
2 |
3 |
Tampereen seutukunta Hämeenkyrö Kangasala Kuhmoinen Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Vesilahti Ylöjärvi |
70 |
4 |
4 |
Salon seutukunta Salo Somero |
69 |
3 |
5 |
Lahden seutukunta Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä |
67 |
8 |
6 |
Turun seutukunta |
65 |
5 |
7 |
Porvoon seutukunta Askola Myrskylä Porvoo Pukkila |
62 |
6 |
8 |
Vaasan seutukunta Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri |
61 |
13 |
9 |
Jyväskylän seutukunta Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen |
59 |
10 |
10 |
Helsingin seutukunta Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti |
59 |
7 |
11 |
Joensuun seutukunta Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi |
59 |
11 |
12 |
Kokkolan seutukunta Kannus Kokkola |
54 |
12 |
13 |
Hämeenlinnan seutukunta Hattula Hämeenlinna Janakkala |
52 |
15 |
14 |
Kajaanin seutukunta Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo |
52 |
14 |
15 |
Kuopion seutukunta Kuopio Siilinjärvi |
48 |
17 |
16 |
Lappeenrannan seutukunta Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari |
47 |
21 |
17 |
Ylä-Savon seutukunta |
47 |
9 |
18 |
Porin seutukunta Harjavalta Huittinen Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila |
47 |
16 |
19 |
Rovaniemen seutukunta |
41 |
18 |
20 |
Savonlinnan seutukunta |
37 |
22 |
21 |
Oulun seutukunta Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä |
36 |
19 |
22 |
Mikkelin seutukunta Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Puumala |
36 |
23 |
23 |
Kouvolan seutukunta Kouvola |
31 |
25 |
24 |
Kemi-Tornion seutukunta Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio |
30 |
20 |
25 |
Kotkan-Haminan seutukunta Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti |
26 |
24 |
Katso tarkemmat aluekohtaiset tulokset:
https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/02/Kuntaranking2025_Tulokset_FINAL_12.2.25.pdf
Lisätiedot:
EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, jari.huovinen@ek.fi, valokuvat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n valtiontukikilpailun jatko ratkeamassa – Suomen vaikutettava investointiensa puolesta11.4.2025 14:35:14 EEST | Tiedote
Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun. EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF). Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia. Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä. Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaa
MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa10.4.2025 10:15:00 EEST | Kutsu
Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit
Hankintalain uudistus ajaa sekä kuntalaisten että yrittäjien asiaa10.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Hankintalain uudistus tulee tarpeeseen, arvioivat EK:n yrittäjät. On sekä kuntalaisten että paikallisten yritysten etu, että kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa on aitoa ja avointa kilpailua. Inhouse-yrityksiä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden varjolla ei tule keinotekoisesti vältellä kilpailua, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas. Hankintalain uudistaminen koskettaa paitsi kuntia ja yrityksiä, myös kuntalaisia – käytännössä jokaista suomalaista. Hankintalaki antaa pelisäännöt sille, kuinka kunnallisia verovaroja saa käyttää esimerkiksi ICT-hankintoihin, kiinteistöjen rakennuttamiseen ja ruokapalvelujen järjestämiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää hankintalain uudistamista välttämättömänä. Reilun kilpailun edistäminen ajaa koko kunnan etua, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Tulevan hankintalain iso kysymys kuuluu: millä ehdoilla kunta saa jatkossa ohjata hankinnat omalle yhtiölleen ja millä ehdoin yritykset puolestaan v
EK vahvasti 2035-ilmastotavoitteen takana – ajetaan sekä ilmaston että talouskasvun asiaa9.4.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Vihreä siirtymä on Suomen talouskasvun merkittävimpiä mahdollisuuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Se edellyttää, että yrityksille kyetään tarjoamaan ennakoitava ja johdonmukainen investointinäkymä yli hallituskausien. On sekä ilmaston että talouden etu, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035. Päästöjä täytyy vähentää kaikilla sektoreilla. Suomi on sitoutunut ilmastolain kautta vuoden 2035 vähähiilisyystavoitteeseen ja niin on myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, vahvistaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Juuri Suomen kaltaisessa maassa on poikkeukselliset edellytykset saada ilmasto- ja taloushyödyt yhdistymään. Meillä on aitoa ja uskottavaa kansainvälisen tason kilpailuetua ilmastokestävässä tuotannossa, palveluissa ja teknologioissa. Tämän markkinan globaali kysyntä tulee vääjäämättä kasvamaan - ilmastonmuutos ei peruunnu poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden takia”. Kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden pano
MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa1.4.2025 10:39:41 EEST | Kutsu
Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme