Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n Kuntaranking 2025:  Seinäjoki, Rauma ja Tampere ovat Suomen parhaat alueet yritystoiminnalle

Jaa

Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Paikalliset yrityspalvelut keräävät kiitosta, mutta kuntayhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa nähdään isoja epäkohtia. Kaikkien vertailussa mukana olevien 25 seutukunnan tulokset ja niiden kuntaluettelot löytyvät tiedotteen lopusta.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.

Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:

  • kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä)
  • oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat)
  • hankintojen toteutustapa (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).

Kunnille mittaushistorian korkeimmat arvosanat – kehittämiskohteena kuntien hankinnat

Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.

  • Jokaiselta 25 alueelta löytyy sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Absoluuttiset erot yksittäisten seutujen saamissa arvioissa voivat olla pieniä.
  • Tämän vuoden tulokset jatkavat jo edellisessä Kuntarankingissa havaittua positiivista kehityssuuntaa, jossa yritykset arvioivat kuntien toimintaa aiempaa myönteisemmin. Erityisesti on lisääntynyt tyytyväisyys yrityspalveluihin, joita kunnat ja niiden kehitysyhtiöt tarjoavat.
  • Vaikka suunta on oikea, on kuntien yrityksiltä saama kokonaisarvosana edelleen vain kohtuullinen tai tyydyttävä. Kritiikki kohdistuu eritoten kahteen asiaan: julkisten hankintojen kilpailutuksiin ja kuntayhtiöiden aiheuttamiin markkinahäiriöihin. Pk-yritysten on vaikea pärjätä kuntien isoissa kilpailutuskokonaisuuksissa varsinkin kun hinta usein painottuu laadun kustannuksella. Pk-yrityksiä vie ahtaalle myös se, että kunnat välttelevät kilpailutuksia mm. inhouse-yhtiöiden kautta.
  • Valtaosa arvioi maantieteellisen sijaintipaikan vastaavan hyvin yritystoiminnan tarpeisiin. Sijainnin arvostus on kuitenkin hieman heikentynyt eritoten itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa.


Elinkeinopolitiikan, yritysten kohtelun ja myös asenteiden kuntakohtaiset erot tuntuvat monin tavoin yritysten liiketoiminnassa ja arjessa, arvioi EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:

”Esimerkiksi lupamenettelyitä, kaavoitusta tai kilpailutusta koskevien pelisääntöjen pitäisi olla kaikkialla samat, mutta päätöksenteko ja asioiden hoituminen vaihtelee nyt kohtuuttoman paljon kunnasta ja toisinaan myös viranhaltijasta riippuen. Tämä epäjohdonmukaisuus ja henkilöriippuvuus ilmenee valitettavasti usein juuri sellaisissa tilanteissa, joissa yritys haluaisi kehittää toimintaansa paikkakunnalla tai laajentaa sitä toiseen kuntaan.”

Monessa kunnassa isoksi kysymykseksi on noussut tasapainon hakeminen elinkaaren eri vaiheissa olevien yritysten välillä:

”Suurinvestointien houkuttelu on tärkeää, mutta myös pitkän linjan pk-yritysten tarpeista ja arjen sujuvuudesta on huolehdittava. Ne muodostavat kuitenkin kuntatalouden ja työllisyyden kivijalan monella alueella.”


Yrityskyselyn vastausten jakauma

Koko maan vastaajat

Vastaajina 2 515 yritystä, joissa oli noin 129 300 työntekijää

Heikko

(%) 

Kohtalainen

(%)

Hyvä (%)

 

 

Saldoluku

2025 *)

Saldoluku

2023

 1. Elinkeinopolitiikan arvosana

25

32

43

18

14

 2. Sijainti vastaa toiminnan vaatimuksia

12

22

66

54

69

 3. Yritysten kohtelu kunnassa
(19 väittämää)

 

    3.1. Paikallinen yritysilmapiiri

27

28

45

18

17

    3.2. Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys

31

33

36

5

8

    3.3. Julkiset yrityspalvelut

23

40

37

14

-1

    3.4. Hankintayhteistyö

30

43

27

-3

-8

*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus

EK:n Kuntaranking-tulokset 2025

Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja tilastotietoa. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla. Seutukunnat perustuvat vuoden 2025 kuntajakoon.  

Sijoitus 2025

Seutukunta

Kokonaispisteet

Sijoitus 2023

1

Seinäjoen seutukunta

Ilmajoki Isokyrö Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki

74

1

2

Rauman seutukunta

Eura Eurajoki Rauma Säkylä

73

2

3

Tampereen seutukunta

Hämeenkyrö Kangasala Kuhmoinen Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Vesilahti Ylöjärvi

70

4

4

Salon seutukunta

Salo Somero

69

3

5

Lahden seutukunta

Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä

67

8

6

Turun seutukunta
Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku

65

5

7

Porvoon seutukunta

Askola Myrskylä Porvoo Pukkila

62

6

8

Vaasan seutukunta

Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri

61

13

9

Jyväskylän seutukunta

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen

59

10

10

Helsingin seutukunta

Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti

59

7

11

Joensuun seutukunta

Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi

59

11

12

Kokkolan seutukunta

Kannus Kokkola

54

12

13

Hämeenlinnan seutukunta

Hattula Hämeenlinna Janakkala

52

15

14

Kajaanin seutukunta

Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo

52

14

15

Kuopion seutukunta

Kuopio Siilinjärvi

48

17

16

Lappeenrannan seutukunta

Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari

47

21

17

Ylä-Savon seutukunta
Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä

47

9

18

Porin seutukunta

Harjavalta Huittinen Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

47

16

19

Rovaniemen seutukunta
Ranua Rovaniemi

41

18

20

Savonlinnan seutukunta
Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava

37

22

21

Oulun seutukunta

Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä

36

19

22

Mikkelin seutukunta

Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Puumala

36

23

23

Kouvolan seutukunta

Kouvola

31

25

24

Kemi-Tornion seutukunta

Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio

30

20

25

Kotkan-Haminan seutukunta

Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti

26

24

Katso tarkemmat aluekohtaiset tulokset:
https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/02/Kuntaranking2025_Tulokset_FINAL_12.2.25.pdf

Lisätiedot:
EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, jari.huovinen@ek.fi, valokuvat

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n valtiontukikilpailun jatko ratkeamassa – Suomen vaikutettava investointiensa puolesta11.4.2025 14:35:14 EEST | Tiedote

Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun. EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF). Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia. Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä. Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaa

MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa10.4.2025 10:15:00 EEST | Kutsu

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit

Hankintalain uudistus ajaa sekä kuntalaisten että yrittäjien asiaa10.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Hankintalain uudistus tulee tarpeeseen, arvioivat EK:n yrittäjät. On sekä kuntalaisten että paikallisten yritysten etu, että kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa on aitoa ja avointa kilpailua. Inhouse-yrityksiä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden varjolla ei tule keinotekoisesti vältellä kilpailua, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas. Hankintalain uudistaminen koskettaa paitsi kuntia ja yrityksiä, myös kuntalaisia – käytännössä jokaista suomalaista. Hankintalaki antaa pelisäännöt sille, kuinka kunnallisia verovaroja saa käyttää esimerkiksi ICT-hankintoihin, kiinteistöjen rakennuttamiseen ja ruokapalvelujen järjestämiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää hankintalain uudistamista välttämättömänä. Reilun kilpailun edistäminen ajaa koko kunnan etua, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Tulevan hankintalain iso kysymys kuuluu: millä ehdoilla kunta saa jatkossa ohjata hankinnat omalle yhtiölleen ja millä ehdoin yritykset puolestaan v

EK vahvasti 2035-ilmastotavoitteen takana – ajetaan sekä ilmaston että talouskasvun asiaa9.4.2025 14:00:00 EEST | Tiedote

Vihreä siirtymä on Suomen talouskasvun merkittävimpiä mahdollisuuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Se edellyttää, että yrityksille kyetään tarjoamaan ennakoitava ja johdonmukainen investointinäkymä yli hallituskausien. On sekä ilmaston että talouden etu, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035. Päästöjä täytyy vähentää kaikilla sektoreilla. Suomi on sitoutunut ilmastolain kautta vuoden 2035 vähähiilisyystavoitteeseen ja niin on myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, vahvistaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Juuri Suomen kaltaisessa maassa on poikkeukselliset edellytykset saada ilmasto- ja taloushyödyt yhdistymään. Meillä on aitoa ja uskottavaa kansainvälisen tason kilpailuetua ilmastokestävässä tuotannossa, palveluissa ja teknologioissa. Tämän markkinan globaali kysyntä tulee vääjäämättä kasvamaan - ilmastonmuutos ei peruunnu poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden takia”. Kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden pano

MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa1.4.2025 10:39:41 EEST | Kutsu

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye