Aluehallitus esittää muutoksia hyvinvointialueen toimielinrakenteeseen

Lautakuntia olisi esityksen mukaan jatkossa kaksi: hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta sekä turvallisuuslautakunta. Lisäksi lautakunnille määritellään nykyistä selkeämmin tehtävät ja päätösvalta hallintosäännössä.

Lautakuntien osalta päätösvallan puuttuminen ja lautakuntien valmisteleva rooli on koettu jossain määrin haastavaksi tehdyssä arvioinnissa. Hallintosäännön kirjauksiin on toivottu selkeämpää päätösvaltaa, joka selkeyttäisi lautakunnan roolia. Kolmen lautakunnan malli on aiheuttanut myös tilanteen, jossa asioiden käsittely siiloutuu ja on osin päällekkäistä erityisesti lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan sekä työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan osalta.

Sekä järjestöille ja seurakunnille että palveluntuottajille otettaisiin käyttöön uudenlainen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tukeva foorumi, joka kokoaa alueen eri toimijoita entistä laajemmin yhteen. Se saa lopullisen muotonsa yhteiskehittämisen aikana. Perusperiaatteina ovat, että foorumit ovat säännöllinen osallisuuden ja vaikuttamisen väylä, luovat itselleen toimintaperiaatteet vaikuttamistoimielimien tavoin ja mahdollistavat vuoropuhelun toimijoille, hyvinvointialueen viranhaltijoille sekä hyvinvointialueen luottamushenkilöille. Samalla on varmistettava, että toimijoille on olemassa hyvinvointialueen koolle kutsuma rakenteellinen vaikuttamiskanava. 

Lakisääteisiin vaikuttamistoimielimiin (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto) esitetään lisättävän paikkoja järjestöjen ja seurakuntien edustajille. Lisäksi nuorisovaltuuston jäsenmäärä yhtenäistetään muiden vaikuttamistoimielinten kanssa ja nuorisovaltuuston edustajalla olisi jatkossa läsnäolo- ja puheoikeus aluevaltuuston kokouksissa. Arviointityön aikana on noussut esiin, että järjestöjen rooli lakisääteisissä toimielimissä tukisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä yhteistä vuoropuhelua jopa paremmin kuin erillisenä vaikuttamistoimielimenä.

Jaostojen rakenne säilyisi esityksen mukaan ennallaan, eli hyvinvointialueella toimii jatkossakin kolme jaostoa.

1.Henkilöstöjaosto, jolle delegoidaan päätösvaltaa aluehallitukselta

2. Sisäisen tarkastuksen jaosto

3. Yksilöasiainjaosto

Jaostojen jäsenmäärää esitetään vähennettäväksi viiteen nykyisestä seitsemästä jäsenenestä. Jäsenet olisivat aluehallituksen jäseniä tai varajäseniä lukuun ottamatta yksilöasianjaostoa. Yksilönasianjaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulisi olla aluehallituksen jäseniä tai varajäseniä.

Olemassa olevat kokouspalkkiot ja vuosipalkkiot esitetään pidettäväksi ennallaan, vaikka arvioinnissakin on tullut esille, että Keski-Suomen hyvinvointialueen luottamushenkilöpalkkiot ovat matalat. Keski-Suomen hyvinvointialueelta puuttuu kokonaan yleisesti käytössä oleva valtuustoryhmien puheenjohtajien vuosipalkkio. Valtuustoryhmän puheenjohtajan vuosipalkkio esitetään lisättäväksi hallintosääntöön ja sen määrä olisi 1 000 euroa vuodessa.

Toimielinrakenteesta tehdyn arvioinnin perusteella toimielimet ovat toimineet hyvin ja niiden ilmapiiri on ollut kehittämismyönteinen. Luottamushenkilöt ovat kokeneet saaneensa äänensä hyvin kuuluviin. Vakiintuneemmassa organisaation elinkaaren vaiheessa on kuitenkin perusteltua arvioida kriittisesti toimielinten työskentelyä kokonaisuutena, sekä sen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Resurssien viisas käyttö sekä organisaation kehitysvaihe huomioiden on noussut esiin tarve tarkastella luottamushenkilöorganisaation tiivistämistä.

Hyvinvointialueen käynnistyminen on ollut mittakaavaltaan Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus. Päätettävien asioiden määrä on ollut alkuvaiheessa suuri, ja monet asiat on käsitelty ensimmäistä kertaa. Nykyinen toimielinrakenne on mahdollistanut asioiden tarkastelun eri näkökulmista ja tukenut hyvinvointialueen perustan rakentamista. Nykyinen toimielinrakenne otettiin käyttöön hyvinvointialueen käynnistyttyä vuonna 2023. Ensimmäisen vaalikauden lähestyessä loppuaan toimielinrakennetta arvioitiin aluehallituksen toimeksiannon mukaisesti. Arvioinnin pohjalta on laadittu raportti ja pohdittu vaihtoehtoisia malleja toimielinten kehittämiseksi. Tavoitteena on, että uudistettu toimielinrakenne tukisi entistä paremmin hyvinvointialueen päätöksentekoa, strategisten tavoitteiden toteutumista sekä osallisuutta.

Aluehallitus on saanut kaksi kannanottoa hyvinvointialuejohtajan esitykseen järjestöjen kumppanuuspöydältä sekä Keski-Suomen Kauppakamarilta ja Yrittäjiltä.

Aluehallitus äänesti seuraavista kohdista:

• Jouko Nykäsen esityksestä ja Jani Ylälehdon kannattamana hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnalla olisi lasten, nuorten ja perheiden jaosto sekä aikuisten ja ikääntyneiden palvelujen jaosto. Aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaisesti äänin 9-4.
• Katri Savolaisen esityksestä ja Mervi Hovikosken kannattamaan henkilöstö- ja sisäisen tarkastuksen jaostojen jäseninä voisi olla myös aluevaltuuston jäseniä. Aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaisesti 6-6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa (tyhjiä 1).
• Jouko Nykäsen esityksestä ja Mauno Vanhalan kannattamana hyvinvointialueella olisi jatkossakin järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin eikä sitä muutettaisi foorumiksi. Aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaisesti äänin 9-4.
• Katri Savolaisen esityksestä ja Eila Tiaisen kannattamana valtuustoryhmien puheenjohtajien vuosipalkkio olisi 1 000 euroa vuodessa. Aluehallitus päätti muutosesityksen mukaisesti äänin 4-8 (1 tyhjä). Jukka Haaparannan esityksestä ja Jouko Nykäsen kannattamana valtuustoryhmien puheenjohtajille ei olisi tullut vuosipalkkiota. Esitys hävisi äänin 5-8 Katri Savolaisen esitykselle.

Jan Tollet ja Kati Kallimo ehdolle hyvinvointialueneuvottelukuntaan

Aluehallitus nimesi jäsenehdokkaaksi hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ja varajäsenehdokkaaksi toimialajohtaja Kati Kallimon hyvinvointialueneuvottelukuntaan. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto ja sen tehtävänä on muun muassa ennakoida, seurata ja arvioida hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden kehitystä sekä käsitellä lainsäädäntöä, lainsäädäntöhankkeita ja muita valtion toimenpiteitä, jotka ovat hyvinvointialueiden toiminnan, talouden ja itsehallinnon kannalta periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia.

MOVE-verkoston aloitteeseen vastaus

Keski-Suomen monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkosto MOVE on tehnyt aloitteen vaikuttamistoimielimiin rinnastettavan maahanmuuttajaneuvoston perustamisesta Jyväskylään/ Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Aloite on tullut myös Jyväskylän kaupungille.

Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen hyvinvointialue ovat keskustelleet ja päättäneet käynnistää yhdessä maahanmuuttajafoorumin toiminnan vuoden 2025 aikana. Perustettava maahanmuuttajafoorumi on avoin foorumi hyvinvointialueen alueen kaikille maahanmuuttajille. Sen tarkoitus on hyvinvointialueen strategian mukaisesti vahvistaa alueellisesti yhteistyötä ja kumppanuuksia, myös kuntakumppaneiden kanssa.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy MOVE-verkoston aloitteeseen laaditun vastauksen ja ehdotetut toimenpiteet riittäväksi, sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus
(suora linkki esityslistaan:
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025193 ).

Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073