Yleisyysharha saattaa aiheuttaa perättömiä susihavaintoja – virallisten kanta-arvioiden puitteissa kaikki eivät voi pitää paikkaansa

Jaa

Kun jokin aihe on yhteiskunnassa esillä laajalti, ihmiset valpastuvat sille ja saattavat nähdä sitä sielläkin, missä sitä ei ole. Asiantuntijajärjestö Eläinoikeusakatemia arvioi, että susihavaintojen suuren määrän taustalla on psykologiasta tuttu yleisyysharha.

Harmaasusi
Harmaasusi Milo Weiler Unsplash

Useat mediat ovat viime kuukausina uutisoineet lukuisista susihavainnoista. Eläinoikeusakatemia katsoo tuoreessa kannanotossaan, että osaa havainnoista saattavat selittää psykologiassa kauan sitten tunnistetut kognitiiviset vinoumat, kuten yleisyysharha, valikoiva tarkkaavaisuus, vahvistusharha sekä sosiaalinen kopiointi.

Havaintojen saama mediahuomio saattaa aiheuttaa sen, että ihmiset tulkitsevat ympäristössään näkyviä eläimiä ja jälkiä susiksi ja susien aiheuttamiksi silloinkin, kun ne eivät sitä ole. Jo nyt jotkin susihavainnot ovat osoittautuneet erehdyksiksi, kun ihmiset ovat luulleet esimerkiksi kauriita ja jopa oravia susiksi.

Eläinoikeusakatemian puheenjohtaja, eläimiä koskevaan moraalipsykologiaan erikoistunut filosofi Elisa Aaltola korostaa, ettei akatemia väitä kaikkien susihavaintojen olevan erehdyksiä. Hän kuitenkin huomauttaa, että virallisten kanta-arvioiden puitteissa jokainen havainto ei voi millään pitää paikkaansa.

”Havaintojen äkillinen yleistyminen samaan aikaan, kun susiaiheiset uutisotsikot ovat yleistyneet, antaa rutkasti aihetta epäillä, että jokin on nyt pielessä”, Aaltola sanoo. ”Yleisyysharha ja muut kognitiiviset vinoumat selittäisivät hyvin sitä, miksi susihavainnot kasvavat samalla, kun uutisjutut susista yleistyvät. Ihmismieli on kovin altis näkemään ympärillään asioita, joista uutisissa puhutaan paljon.”

Eläinoikeusakatemia peräänkuuluttaakin malttia susiuutisointiin virheellisten havaintojen välttämiseksi. Väärät havainnot voivat johtaa susikannan selvään yliarviointiin ja lopulta siihen, että uhanalaisia susia tapetaan täysin aiheetta.

Yleisyysharhan kaltaiset kognitiiviset vinoumat voivat myös ruokkia salametsästystä. ”Lapinlahdella toimineen salametsästysringin jäsenet ovat mediassa oikeuttaneet tekojaan sillä, että suurpetoja on liikaa”, Aaltola painottaa. ”On kuitenkin kysyttävä, onko arvio todellinen vai yleisyysharhaan perustuva.”

Moraalifilosofina Aaltola painottaa median vastuuta siitä, mitä se pitää uutisarvoisena.

”Onko esimerkiksi jokainen kohtaaminen Suomen luontoon kuuluvan luonnonvaraisen suden kanssa, kuviteltu tai todellinen, raportoitava mediassa?” hän sanoo. ”Nyt on aika opetella vastuullista yhteiseloa suurpetojen kanssa, ei yliarvioida kantojen kokoa tai luoda turhia uhkakuvia.”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Eläinoikeusakatemia

Eläinoikeusakatemia on uusi asiantuntijajärjestö, joka tuo eläimiä koskevaa tiedettä ja taidetta jokaisen suomalaisen saataville. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläinoikeusakatemia ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye