Tutkimus: Sambia on altis humanitaarisille kriiseille ilmaston tuodessa uusia uhkia
Sambian sosiaaliturvajärjestelmä ei pysty vastaamaan tehokkaasti toistuviin kriiseihin, kuten kuivuuteen ja tautiepidemioihin, jotka syventävät köyhyyttä ja yhteisöjen haavoittuvuutta. Uusi tutkimus paljastaa järjestelmän keskeiset puutteet, kuten riittämättömän rahoituksen, heikon koordinaation ja hitaat reagointimekanismit. Asiantuntijat peräänkuuluttavat ennakoivia ratkaisuja, kuten sääolosuhteiden ennakoinnin kehittämistä, kattavampia väestörekistereitä toimien kohdentamista varten, parempaa integraatiota, kestävää rahoitusta, vahvempia lainsäädäntöpuitteita, jotta Sambia voisi suojata väestöään kriisitilanteissa.

Yhä vakavammat humanitaariset kriisit kohtaavat Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. Sambia kamppailee pahimman kuivuuden kanssa 60 vuoteen, joka on myös aiheuttanut tautiepidemioita kuten koleraa. Uusi tutkimus paljastaa yhtäältä, että maan sosiaaliturvajärjestelmä ei kykene vastaamaan tehokkaasti kriiseihin, mikä lisää väestön haavoittuvuutta ja köyhyyttä, sillä kriisit vaikuttavat kotitalouksien toimeentuloon ja tulonhankkimisstrategioihin. Toisaalta tutkimus kuitenkin vahvistaa, että paikalliset politiikkatoimijat pyrkivät edistämään toimia, joiden myötä Sambiaan luodaan sosiaaliturvajärjestelmä, joka suojaa väestöä ilmastomuutoksen aiheuttamilta kriiseiltä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä osoittaa tutkimuksessaan, että Sambian sosiaaliturva on riittämätön kriisitilanteissa, sillä sen toimeenpanoa haittaavat rajallinen kansallinen rahoitus, heikko sidosryhmien välinen koordinaatio sekä hitaat reagointimekanismit. Asiantuntijat painottavat sosiaaliturvan parempaa integrointia, ennakointityökalujen kehittämistä ja kestävää rahoitusta, jotta Sambia voisi vastata kriiseihin tehokkaammin, huomioiden haavoittuvaiset väestöryhmät, kuten naiset ja tytöt sekä kehitysvammaiset, jotka tarvitsevat erityishuomiota sosiaaliturvaratkaisuja kehitettäessä. Tutkimuksessa korostetaan myös vahvempien lainsäädäntöpuitteiden ja sosiaaliturvan kattavuuden laajentamisen tarvetta.
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Tutkimus tarkastelee Sambian sosiaaliturvan toimivuutta humanitaaristen kriisien yhteydessä. Viime vuosikymmenten aikana Sambian sosiaaliturvatoimet ovat laajentuneet merkittävästi, erityisesti eri käteisapuohjelmien muodossa, jotka ovat auttaneet maata vastaamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneisiin humanitäärisiin kriiseihin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia sosiaaliturvatarpeita väestöllä on erilaisten kriisien aikana, mitkä ovat keskeiset haasteet ja esteet järjestelmän tehokkaalle toteuttamiselle sekä miten Sambian sosiaaliturvaa voitaisiin vahvistaa vastaamaan paremmin humanitaarisiin hätätilanteisiin.
"Sambian sosiaaliturvajärjestelmä kamppailee pysytelläkseen taloudellisen epävakauden sekä terveys- ja ilmastonmuutoskriisien tasalla. Vaikka shokkeihin vastaavia mekanismeja, pyritään integroimaan sosiaaliturvajärjestelmiin, ne ovat yhä pääasiallisesti reaktiivisia eivätkä ennakoivia. Viivästykset resurssien mobilisoinnissa ja heikko sidosryhmien koordinaatio vaikeuttavat toimien tehokkuutta jättäen miljoonat ihmiset vaille oikein ajoitettua ja riittävää tukea kriisitilanteissa", tiivistää Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Monimenetelmällinen tutkimus ja asiantuntijanäkemykset
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten puolistrukturoituja haastatteluja ja kirjallisuusanalyysiä. Haastatteluihin osallistui 25 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, kansainvälisistä organisaatioista, kansalaisjärjestöistä ja rahoittajatahoista. Tutkimus tuo uutta empiiristä tietoa ruohonjuuritasolta ja tarjoaa ratkaisuja, jotka voisivat vahvistaa Sambian sosiaaliturvaa humanitaarisissa kriiseissä.
Tutkimus:
Liana Chikwekwe, Sydney Sihubwa, Muchimba Sarah Siamachoka, Roosa Lambin, Milla Nyyssölä and Rodrigo Oliveira: Social protection in humanitarian contexts Exploring stakeholder views from Zambia. WIDER Working Paper 2024/91.
Tutkimusryhmä ja rahoitus:
Liana Chikwekwe, Sydney Sihubwa ja Muchimba Sarah Siamachoka (Zambia Institute for Policy Analysis and Research, ZIPAR),
Roosa Lambin (University of Oxford/The Open University, Iso-Britannia),
Milla Nyyssölä (Työn ja talouden tutkimus LABORE, Suomi) ja
Rodrigo Oliveira (UNU-WIDER, Suomi).
Tutkimus toteutettiin osana UNU-WIDERin hanketta "Strengthening Safety Nets in Post-Conflict and Humanitarian Contexts" ja sen rahoitti Suomen ulkoministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme