Tampereen yliopisto

Uusi lääkemolekyylien seulontamenetelmä voi tuoda läpimurron lääkkeiden toimintaongelmiin

Jaa

Tampereen yliopiston tutkimusryhmän kehittämällä menetelmällä etsitään erityisiä molekyylejä, jotka hakeutuvat verenkierron kautta haluttuun kudokseen ja kykenevät lisäksi lävistämään kudoksen kulkemalla solujen läpi. Innovaatio voi auttaa ratkaisemaan esimerkiksi syövän ja aivosairauksien lääkehoitoon ja erityisesti lääkkeiden toimintaan liittyviä ongelmia.

Kuvassa on mikroskooppikuva soluista, joissa peptidit näkyvät vihreinä ja solut sinisinä. Vihreä merkkiaine osoittaa peptidin tunkeutumisen solujen sisään.
Mikrodialyysin avulla seulottu peptidi pääsee solujen sisään. Soluja on kasvatettu maljalla, ja kasvatusliuokseen on lisätty mikrodialyysiseulonnassa löydetty peptidi (vihreä merkkiaine). Peptidi pystyy tarttumaan soluihin ja pääsee solujen (värjätty sinisellä) sisään tehokkaasti. Elimistössä kyseinen peptidi pystyy läpäisemään kudoksia käyttämällä solujen sisällä olevia "kuljetusreittejä". Kuva: Tero Järvisen tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston professori Tero Järvisen johtamassa tutkimuksessa on kehitetty uudenlainen lääkemolekyylien seulontamenetelmä. Menetelmä mahdollistaa miljardien potentiaalisten molekyylien seulonnan ja auttaa ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät lääkeaineiden kulkeutumiseen elimistössä. Tutkimus julkaistiin Life Science Alliance -lehdessä 11.2.2025.

Seulontamenetelmä perustuu elävässä organismissa suoritettavan biopannauksen ja mikrodialyysin yhdistämiseen sekä moderneihin sekvenointimenetelmiin.

Biopannaus (phage display) on todellinen lääkekehityksen ”Sampo”. Se on laboratoriotekniikka, jonka kehitys tuotti ainakaan keksijälleen Nobel-palkinnon ja jota hyödyntämällä suurin osa 100:sta maailman eniten myydystä lääkeaineesta on löydetty. Biopannauksessa voidaan seuloa miljardeja proteiinien paloja eli peptidejä niiden haluttujen ominaisuuksien pohjalta. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi niiden kyky sitoutua tiettyyn reseptoriin tai solutyyppiin. Mikrodialyysi puolestaan on menetelmä, jolla voidaan kerätä ja analysoida pieniä molekyylejä kudosnesteestä, esimerkiksi suoraan sairaasta kudoksesta.

– Olemme tutkimusryhmäni kanssa olleet 20 vuoden ajan kiinnostuneita tiettyyn kudokseen tai kudosvammaan verenkierron välityksellä hakeutuvista peptideistä. Nyt kehittämämme uuden tekniikan avulla pyrimme löytämään sellaisia peptidejä, joissa on ylimääräinen toiminnallinen ominaisuus, solujen läpi kulkeminen. Tämä takaisi sen, että lääkemolekyyli todellakin kertyy sinne, missä varsinainen sairaus on aktiivinen, Järvinen kertoo.

Elimistö ei aina kykene ottamaan lääkeainetta vastaan toivotulla tavalla. Esimerkiksi aivojen veri-aivoeste suojaa aivoja haitallisilta aineilta, mutta voi myös estää lääkkeiden tehokkaan kulkeutumisen aivokudoksiin. Vastaavan ongelman aiheuttaa syöpäkudoksen korkea paine. Koska uudessa seulontamenetelmässä etsittävät peptidit käyttäytyvät kuin virukset ja pääsevät solun sisään, nämä esteet pystytään ohittamaan liittämällä lääkemolekyyli tällaiseen peptidiin.

Nyt kehitetyllä seulontamenetelmällä pystyttiin löytämään miljardien potentiaalisten lääkemolekyylien joukosta muutamia biologisesti erittäin aktiivisia molekyylejä. Nämä molekyylit hakeutuvat spesifisesti kohdekudokseen ja pystyvät kohdekudoksessa kertymään soluvälitilaan kulkemalla solujen läpi.

– Uskomme, että kehittämämme menetelmän avulla tullaan löytämään uusia lääkemolekyylejä ja mahdollisesti ratkaisemaan lääketieteen suuria ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi lääkeaineiden kuljettamiseen aivoihin tai syöpäkudokseen. Tavoitteenamme on myös perustaa bioteknologian yritys tämän keksinnön ympärille, Järvinen sanoo.

Tutkimusmenetelmää on seuraavaksi tarkoitus testata laajemmin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tutkimuksen tehneeseen ryhmään kuuluivat Tero Järvisen lisäksi Toini Pemmari, Stuart Prince, Niklas Wiss, Ulrike May, Fernanda Munoz Caro ja Soili Lehtonen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Lisäksi mukana olivat Tays Silmäsairaalan ylilääkäri Hannele Uusitalo-Järvinen ja syöpäbiologian professori Tambet Teesalun tutkimusryhmä Tarton yliopistosta, Virosta.

Tutkimusartikkeli: Toini Pemmari, Stuart Prince, Niklas Wiss, Kuldar Kõiv, Ulrike May, Tarmo Mölder, Aleksander Sudakov, Fernanda Munoz Caro, Soili Lehtonen, Hannele Uusitalo-Järvinen, Tambet Teesalu, Tero AH Järvinen: Screening of homing and tissue-penetrating peptides by microdialysis and in vivo phage display. Life Science Alliance Feb 2025, 8 (5) e202201490: DOI:10.26508/lsa.202201490.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa on mikroskooppikuva soluista, joissa peptidit näkyvät vihreinä ja solut sinisinä. Vihreä merkkiaine osoittaa peptidin tunkeutumisen solujen sisään.
Mikrodialyysin avulla seulottu peptidi pääsee solujen sisään. Soluja on kasvatettu maljalla, ja kasvatusliuokseen on lisätty mikrodialyysiseulonnassa löydetty peptidi (vihreä merkkiaine). Peptidi pystyy tarttumaan soluihin ja pääsee solujen (värjätty sinisellä) sisään tehokkaasti. Elimistössä kyseinen peptidi pystyy läpäisemään kudoksia käyttämällä solujen sisällä olevia "kuljetusreittejä".
Kuva: Tero Järvisen tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Lataa
Kaavio, joka kuvaa mikrodialyysin käyttöä bakteriofagien avulla peptidien seulonnassa koe-eläimen ihohaavan kautta. Mukana on mikrodialyysikatetri, peptidikirjasto sekä peptidien keräämisen ja analysoinnin vaiheet.
Tutkimuksen keskeinen löydös perustuu mikrodialyysikatetreihin, joiden ”seulontakalvon” bakteriofagit eli virukset pystyvät läpäisemään. Viruksia eli bakteriofageja hyödynnetään mikrodialyysissä peptidien seulontaan siten, että kukin virus ilmentää pinnallaan tiettyä peptidiä. Tutkimuksessa mikrodialyysikatetri asetettiin elävällä koe-eläimellä ihohaavan alle. Verenkiertoon ruiskutettiin peptidikirjasto, yli miljardi erilaista peptidiä. Mikrodialyysin avulla pystyttiin keräämään talteen ne peptidit, jotka pääsivät haavakudoksessa koettimeen. Tämä takaa professori Tero Järvisen mukaan poikkeuksellinen erinomaisen kyvyn miljardien potentiaalisten lääkemolekyylien seulontaan.
Kuva: LT Toini Pemmari, Tampereen yliopisto
Lataa
Alt teksti: Diagrammi, joka esittää mikrodialyysin toimintaperiaatetta. Koettimen ympäri on kalvo, joka mahdollistaa tietynkokoisten partikkelien läpäisyn. Piirros näyttää liuoksen virtauksen ja molekyylien erittymisen kalvon läpi.
Mikrodialyysin toimintaperiaate. Mikrodialyysikoetinta ympäröi kalvo, joka läpäisee tietynkokoiset partikkelit. Kalvon sisäpuolella kiertää keittosuola, johon ulkopuolella olevat molekyylit erittyvät. Mikrodialyysikoetin asetetaan haluttuun kudokseen elimistössä. Mikrodialyysikoettimen kalvossa on reikiä, joiden läpi pienet virukset pystyvät menemään. Näin pystytään keräämään kudoksiin solujen läpi kertyviä viruksia.
Kuva: CMA Microdialysis AB, Kista, Sweden
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Kestävä energiamurros edellyttää laajempaa ja oikeudenmukaisempaa turvallisuuskäsitystä3.3.2025 11:02:21 EET | Tiedote

Energiamurroksella ja yhteiskunnan sähköistymisellä on huomattavia yhteyksiä turvallisuuspolitiikkaan. Väitöstutkimuksessaan tutkija Marja Helena Sivonen tarkastelee energiamurroksen ja turvallisuuden välisiä yhteyksiä Suomessa, Virossa ja Norjassa vuosina 2006–2023. Tutkimus nostaa esiin, miten eri käsitykset turvallisuudesta ja poliittiset päätökset vaikuttavat ilmastotavoitteiden toteutumiseen.

Väitös: Infran omistajan tulee kiinnittää enemmän huomiota tiedonhallintaan koko elinkaaren ajan20.2.2025 14:20:44 EET | Tiedote

Tiedonhallintaa edistämällä voidaan helpottaa tiedon jakamista koko infrarakentamisen elinkaaren läpi sekä edistää digitaalista muutosta ja elinkaariajattelua. Diplomi-insinööri Viivi Siuko tutkii väitöskirjassaan tiedonhallinnan toimintatapoja, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota elinkaariajattelussa. Tiedon tuottajan ja hyödyntäjän ajallinen välimatka voi olla hyvinkin pitkä ja tieto kulkee usean toimijan kautta.

Tampereen yliopisto on lisensoinut vakavan ihosairauden hoitoon tarkoitetun lääkemolekyylin lääkeyhtiö Theravialle19.2.2025 12:50:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopistossa epidermolysis bullosa -ihosairauden hoitoon kehitetyn lääkemolekyylin lisenssi on myyty ranskalaisyhtiö Theravialle. Kyseessä on sopimus, joka kattaa laajan, kaupallistamiseen tähtäävän lääkekehityksen Tampereen yliopiston ja Theravian välillä. Theravia ottaa vastuun molekyylin jatkokehittämisestä ja kliinisistä lääketutkimuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye