Itä-Suomen ilmastokonferenssi: Toiminnan aika on nyt (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)
Olemme ensimmäiset sukupolvet, joka näkevät ja kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset – ja samalla viimeiset, joka voivat vielä vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan, totesi Jani Halme Itä-Suomen ilmastokonferenssin avausjuonnossa. Imatralla 13.2. pidettyyn konferenssiin osallistui lähes 200 itäisen Suomen ilmastoasioista kiinnostunutta toimijaa.

Suomi voi olla kokoaan suurempi
Meteorologi, tietokirjailija Kerttu Kotakorpi kertoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja painotti ilmastotyön tärkeyttä: “Suomessa muutokset ovat suurempia kuin maapallolla keskimäärin. Talvella lisääntyneet sateet ovat yhä useammin räntää tai vettä. Erityisesti kärsivät vanhoja, laajoja metsiä tarvitsevat lajit”. Kotakorpi painotti, että Suomi voi kuitenkin vaikuttaa ja olla kokoaan suurempi. ”Meidän on tärkeää vaalia upeita lumisia talvia myös tuleville sukupolville. Meillä on mahdollisuus toimia ja vaikuttaa – vain Suomessa voidaan suojella suomalaista luontoa.”
Ilmastotyön ajankohtaisia
Kuntaliiton erityisasiantuntija Pauliina Jalosen mukaan tällä hetkellä noin 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa on ilmastotavoite. Jalonen toivoi, että jatkossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen nostetaan ilmastosuunnitelmiin ja ‑strategioihin sekä käydään kunnissa keskustelua sopeutumisen tarpeesta.
Joensuun kaupungin päästöbudjetissa laaditaan sektoripohjaiset tavoitteet päästöjen vähenemiselle, jotta niiden vähenemistä voidaan seurata suhteessa vuosille 2025–2030 asetettuihin tavoitteisiin. Osana Joensuun kaupungin talousarvion tekoa laaditaan ilmastobudjetti, jossa tavoitteet johdetaan strategiasta ja viedään kaupungin ilmasto-ohjelmaan, kertoi ilmastoasiantuntija Tuuli Hyppänen.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastoriskien hallinta on monipuolinen hankekokonaisuus. Pohjois-Savon ELY-keskuksen projektipäällikkö Saara Karkulahti kertoi alueen kunnille laadituista sopeutumisen riskikorteista, joiden avulla tunnistetaan riskejä ja parannetaan ilmastotyön valmiuksia.
Tilaisuudessa keskusteltiin ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös sopeutumisen tärkeydestä. Keskusteluissa nousi esille, että sopeutumistyö on erityisesti aluetason työtä ja sopeutumistoimet on tärkeää toteuttaa paikallisesti.
Ilmastoskenaariot päätöksenteon tukena
Tutkija Anna Lipsanen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kertoi FINNSCAPES-hankkeessa tuotetuista ilmastoskenaarioista, joita on tehty päätöksenteon tueksi esimerkiksi Pohjois-Karjalaan. Skenaariot kuvaavat alueellisia ilmastotulevaisuuksia. Skenaarioiden avulla on helpompi ymmärtää ilmastoasioihin liittyvää tilannekuvaa, ilmastotyöhön sitoutumista ja ymmärrystä toiminnan vaikuttavuudesta.
Kokonaiskestävyys elinvoimaisen tulevaisuuden perustana
Ilmastokonferenssissa korostettiin kestävyyssiirtymän vaikutuksia aluetalouteen. Pohdittiin, miten tehdään yhdessä elinvoimaista ja kestävää tulevaisuutta ja millaisia käytännön toimia se edellyttää. Päivän keskusteluissa nousi esille kokonaiskestävyys. Ilmastotoimet tukevat luonnon ja ihmisen hyvinvointia monin tavoin. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja kokonaisturvallisuus ovat myös kestävyyttä.
Poikkihallinnollinen yhteistyö nostettiin keskusteluissa tärkeää osaan. Yhdessä todettiin, että emme saa siiloutua. On meistä kiinni, millaisen tulevaisuuden me jaamme ja saamme. Tärkeä oivallus päivästä oli se, miten tärkeää on tarinallistaa ilmastonmuutos ja puhua yhteistä kieltä ilmastoasioissa. Juontaja Jani Halme painotti jokaisen työpanoksen tärkeyttä ilmastoasioissa: “Maapallolla ei ole varaosia – meidän jokaisen työtä tarvitaan”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Matikainen
ilmastoasiantuntija, Etelä-Karjalan liitto
etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
p. 040 661 0743
Hanna Kailasto
strategiapäällikö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 029 172
Kuvat






Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Näppi T & N Oy:n kiviaineksen ottamistoiminnan laajennusta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.4.2025 09:13:44 EEST | Tiedote
Näppi T & N Oy suunnittelee kalliokiviainesten ottamistoiminnan laajentamista Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin alueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme