Lastenkulttuuri vahvasti esillä eduskunnan keskustelussa kulttuuripoliittisesta selonteosta

Lastenkulttuuri nousi laajasti esiin pidetyissä puheenvuoroissa. Lastenkulttuurin merkitystä nostivat esiin Suomen lastenkulttuuriliiton hallituksen puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr), tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok) sekä kansanedustajat Marko Kilpi (kok), Pia Lohikoski (vas), Sari Sarkomaa (kok), Timo Furuholm (vas), Bella Forsgrén (vihr), Markku Siponen (kesk), Mika Poutala (kd), Nasima Razmyar (sd), Vesa Kallio (kesk), Mikko Ollikainen (r), Anna-Kristiina Mikkonen (sd) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd). Puheenvuoroissa nostettiin esiin paitsi lasten ja nuorten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin niin kokijoina kuin tekijöinä, myös konkreettisia keinoja ja onnistumisia, kuten kulttuurikasvatussuunnitelmat sekä Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma.

Lastenkulttuurin näkemyksessä kulttuuripoliittiseen selontekoon todetaan, että kulttuuri, kasvatus, koulutus ja tiede muodostavat ytimen taloudellisesti kestävälle, elinvoimaiselle ja uudistuvalle sivistysyhteiskunnalle, jossa kansalaiset kokevat osallisuutta ja luottamusta. Lasten ja nuorten kasvu kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi on ratkaisevaa elävän suomalaisen sivistyksen kehittymiselle. Kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta parantavilla toimilla voidaan vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia, mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä torjua eriarvoistumiskehitystä ja yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumista. 

Lastenkulttuuriliiton näkemyksen mukaisia mainintoja kuultiin eduskunnan täysistunnossa useita. Suomen lastenkulttuuriliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Fatim Diarra (vihr) otti puheenvuoroissaan kantaa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen lapsen oikeudesta taide- ja kulttuurielämään. ”Varmimmin kaikki lapset kuitenkin pääsevät kokemaan kulttuurin, mikäli kulttuuri on osana varhaiskasvatusta tai koulupäivää”, totesi Diarra täysistunnossa ja esitti, että tämä on otettava huomioon laadittaessa kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmaa.

Ratkaisuja toimeenpanosuunnitelmaan

Suomen lastenkulttuuriliitto tulee esittämään, että kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmaan sisällytetään kulttuurikasvatuksen erilaiset pedagogiset ja digitaaliset ratkaisut, kuten:

• Kulttuurikasvatussuunnitelmat on saatava velvoittavaksi osaksi koulujen opetussuunnitelmia, jotta jokaisella lapsella joka puolella Suomea on mahdollisuus kokea ja tehdä kulttuuria ja taidetta.

• Suomalaisen taide- ja kulttuurikasvatuksen menestystarina, valtakunnallinen Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma on saatava pysyväksi osaksi peruskoulua – valtion rahoittamana eikä yksityisten rahastojen, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondetin vastuulla, kuten tällä hetkellä.

• Koulukinon suoratoistopalvelu sisältää laadukasta elokuvasisältöä ja oppimateriaalia kaikille kouluille, mikä helpottaa opetusta ja takaa oikeudenomistajille heille kuuluvat korvaukset teosten käytöstä osana opetusta. Palvelun ylläpitoa ja kehittämistä on jatkettava.

• Konserttikeskuksen koulukonsertit tarjoavat mahdollisuuden kokea laadukkaita musiikkielämyksiä koulujen tiloissa. Tätä toimintaa on niin ikään ylläpidettävä ja kehitettävä tulevaisuudessa.

Näillä toimenpiteillä toteutetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa sekä vahvistetaan oppilaiden osaamista ja monilukutaitoa, jota tarvitaan osana demokraattista yhteiskuntaa.

Lastenkulttuuriliitto mukana työssä

Suomen lastenkulttuuriliitto kiittää kansanedustajia ja eduskuntaa heidän lastenkulttuurille osoittamastaan tuesta. Samalla on hyvä todeta, että kulttuurialalta on juuri päätetty leikata. Kuten eduskunnan täysistunnossa todettiin, lopulta vain teoilla voidaan osoittaa, että kulttuuri kuuluu jokaiselle ja että me haluamme vaalia sivistystämme ja demokratiaamme.  

Lastenkulttuuriala on kustannustehokas: sen tuotto-panossuhde on parasta, mitä taide- ja kulttuurialalla saa. Toisaalta lastenkulttuuri ei ole muusta kulttuurialasta erillinen saareke, johon kulttuurin muu alasajo ei vaikuttaisi. Laadukasta lastenkulttuuria voi olla vain, jos on kulttuurin ammattilaisia. 

Eduskunnan keskustelu valoi uskoa siihen, että kulttuuripoliittisen selonteon toimenpidesuunnitelmassa lastenkulttuuria edistetään laajasti. Suomen lastenkulttuuriliitto ja koko sen edustama lastenkulttuuriala ovat luonnollisesti tässä työssä apuna.

Muokattu 21.2.2025: Korjattu Nasima Razmyarin nimen kirjoitusasu ja lisätty listaan Eeva-Johanna Eloranta.