Kokoomuksen Castrén: Ketään ei pidä syrjäyttää äidinkielensä vuoksi

Useampi kuin joka kymmenes Suomessa asuva puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamenkieliä. Melko lyhyessä ajassa tapahtunut muutos väestörakenteessa on tuonut mukanaan monia uusia tarpeita myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen Suomessa.

”Meidän on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten moninaistuvassa Suomessa pidetään huolta tasavertaisista mahdollisuuksista hyvään lukutaitoon ja lukemiseen ja minkälaista apua siihen voidaan tarjota”, Castrén painottaa.

”On noussut esiin, että lukutaidon kehittämiseen suunnattu tuki näyttäisi kohdistuvan osittain oppilaille, jotka eivät tarvitse sitä, eivätkä kaikki tarvitsevat saa tarvitsemaansa tukea. Tilanne näyttää johtuvan ainakin osin siitä, että oppilaita valitaan joissain tapauksissa S2-oppimäärän opiskelijoiksi väestörekisteriin merkityn kielen tai etnisen taustan perusteella”, Castrén huomauttaa.

Joka viides suomea toisena kielenä (S2) opiskelevista oppilaista lukee paremmin suomea kuin osa niistä, joiden äidinkieli on suomi.

”Nuorten heikko luku- ja kirjoitustaidon osaaminen edellyttää monipuolisesti toimenpiteitä, jotta jokainen voi edetä jatko-opintoihin ja tavoitella unelmiaan. S2-opiskelijat ovat yhtä lailla niitä nuoria, jotka ovat rakentamassa Suomen tulevaisuutta”, Castrén toteaa.

Vieraskielisiä on Suomessa yhä enemmän, ja S2-oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.

”Oppilaat tulisi valita yhdenvertaisesti suomen kielen taidon perusteella S2-oppimäärään ja siirtää S1-oppimäärään silloin, kun kielitaito on riittävällä tasolla. Orpon hallitus on arvioimassa parhaillaan S2-opetuksen toimivuutta. Sekä lapsen itsensä että yhteiskunnan etu on, että lapset opiskelevat kieltä oikealla tasolla ja saavat tarvitsemansa tuen oppimiseen”, Castrén päättää.