Tutkijat laatineet suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi mangrovemetsäalueilla
Vaikka ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei voida enää estää, on kuitenkin mahdollista valita toimintatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jyväskylän yliopiston tuottamassa politiikkasuosituksessa tutkijat tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä ilmastomuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisella Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella, Sundarbansissa. Sundarbans on yksi suurimmista uhanalaisista mangrove-ekosysteemeistä, jotka varastoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja suojelevat ranta-alueita hirmumyrskyiltä.
Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen ”Ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus ja kamppailu kestävistä elinkeinoista Etelä-Aasiassa” pohjalta laadituissa suosituksissa tutkijat Sirpa Tenhunen, Mohammad Jasim Uddin ja Dayabati Roy tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella.
Ilmastonmuutos lisää trooppisten syklonien voimakkuutta ja esiintymistiheyttä alueella sekä nostaa meren pintaa, mikä lisää maan suolaisuutta ja uhkaa haavoittuvimpien alueiden asutusta. Maanpinnan vaihtelut eivät kuitenkaan ole mitään uutta tällä suistoalueella, sillä Sundarbans on muodostunut ja muotoutuu yhä jokien Himalajan vuoristosta kuljettamasta lietteestä. Rantavedestä nousee jatkuvasti maakaistaleita samalla, kun niitä toisaalla painuu veden alle.
Politiikkasuosituksessa tarkastellaan seuraavia:
- Puuttuminen niihin moniin tekijöihin, jotka aiheuttavat rannikkoalueen yhteisöjen haavoittuvuutta
- Ympäristöä vahingoittamattomien elinkeinojen tukeminen
- Paikallisten asukkaiden tarpeiden ja innovatiivisten käytäntöjen tunnistaminen osallistavien toimintatapojen avulla.
- Rannikkoalueen yhteisöjen resilenssin parantaminen
Katkaravun kasvatuksen sääntelyä ja valvontaa
Tutkijat suosittelevat rannikkoyhteisöjen haavoittuvuuden moniin tekijöihin puuttumista. Esimerkiksi katkaravunkasvatuksen hallitsematon laajentuminen vaarantaa alueen herkkää ekosysteemiä ja elinkeinoja. Katkarapuviljelmät valtaavat alaa työvoimaintensiivisimmiltä elinkeinoilta, sillä niitä perustetaan maanviljelysalueille. Niiden tieltä hakataan myös mangrove-metsiä. Katkarapuviljelmille johdettu suolainen vesi tekee maasta viljelyyn sopimatonta samalla, kun viljelmillä käytetyt kemikaalit saastuttavat ympäristöä.
Tutkijat suosittelevat katkaravun kasvatuksen säännöstelyä ja valvontaa. Vaikeasti toteutettavien väestönsiirtojen sijaan suositellaan ympäristöä vahingoittamattomien elinkeinojen tukemista alueella. Alueella on mahdollista harjoittaa makean veden keräystä ja siihen pohjautuvaa kalankasvatusta ja viljelyä. Lievästi suolaantuneella maalla voidaan harjoittaa suolaa hyvin kestävien lajikkeiden viljelyä. Monet asukkaat hankkivat elantonsa keräämällä metsän tuotteita ilman, että heidän toimintansa vahingoittaa metsiä. Metsien suojelussa näitä elinkeinoja ei pitäisi estää. Myös ekoturismi ja peltometsäviljely tarjoavat kestäviä elinkeinoja. Asukkaille suunnattujen tukimuotojen pitäisi mahdollistaa liikkuvuutta, sillä monet asukkaat yhdistävät palkkatyön kaupungissa maaseudun elinkeinoihinsa.
Myrskysuojat, tulvavallit ja patoluukut turvaamaan asukkaita myrskyiltä
Asukkaiden suojelemisessa myrskyiltä keskeisessä roolissa ovat myrskysuojat, tulvavallit ja patoluukut. Näitä elintärkeitä infrastruktuureja on ylläpidettävä ja hallinnoitava yhteistyössä paikallisten kanssa. Infrastruktuurien rakentamiseen ja valtion etuisuuksiin jakamiseen liittyvä lahjontaa on rajoitettava valvonnalla ja tiedottamisella.
Politiikkasuositus on julkaistu Jyväskylän yliopiston Wisdom Letters -sarjassa.
Tutustu suositukseen täältä: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_98857
Julkistamistilaisuus
Confronting Climate Change in the Sundarbans in Coastal India and Bangladesh -julkaisun julkistamistilaisuus järjestetään Zoomissa 26.2. klo 14–16. Tilaisuudessa Sundarbansin paikalliset asiantuntija kommentoivat suosituksia.
https://jyufi.zoom.us/j/9273579699?omn=62913649620
Meeting ID: 927 357 9699
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme