Mitä!? Väärinkäsitys voi viedä kuulon: kuulokkeet eivät ole kuulonsuojain

Monilla meluisilla työpaikoilla käytetään musiikin kuunteluun tarkoitettuja vastamelukuulokkeita kuulonsuojaimina, vaikka ne eivät suojaa melulta.

”Olemme törmänneet työpaikkatarkastuksissa toistuvasti tilanteeseen, jossa meluisassa työympäristössä työntekijät käyttävät omia musiikin kuunteluun tarkoitettuja kuulokkeita tai nappikuulokkeita kuulonsuojaimina. Huolimatta siitä, että näissä kuulokkeissa voi olla vastamelutoiminto, ne eivät ole lainsäädännön edellyttämiä henkilönsuojaimia”, kertoo tarkastaja Rami Laine.

Kuulonsuojainten tarkoitus on suojata kuuloa haitalliselta melulta ja estää kuulovaurion syntyminen. Suomessa meluvamma on yhä yleisin ammattitauti. Kuulonsuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melualtistus ylittää 85 desibeliä dB(A). Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan kuulonsuojaimet käyttöön, kun melualtistus on yli 80 dB(A).

Melulle altistumista on rajoitettava

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on tunnistettava melua aiheuttavat tekijät ja selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle. Työnantajan on arvioinnin perusteella poistettava melun vaarat ja haitat tai vähennettävä niitä niin paljon kuin mahdollista.

Melun äänitasosta ja taajuudesta riippuen suojaimet valitaan niin, että työntekijä on melulta suojassa, mutta kuulee tarvittaessa esimerkiksi hälytys- ja varoitusäänet. Jos työssä on tarve kommunikoida, valitaan suojaimet, jotka tämän mahdollistavat. ”Kun suojainten käyttötarve on riskinarvioinnissa tunnistettu ja määritelty, on työntekijöiden käytettävä työnantajan tarjoamia suojaimia”, toteaa Rami Laine.

Jos työpaikan ääniympäristö ei edellytä kuulonsuojaamista ja työ mahdollistaa esimerkiksi musiikin kuuntelun, työnantaja voi sallia omien kuulokkeiden käytön

työssä. Tällöin työnantajan on riskinarvioinnissa pohdittava kuulokkeiden käytön tuomat mahdolliset lisäriskit.

”Työnantaja voi riskinarvioinnin perusteella asettaa kuulokkeiden käyttöön kieltoja tai rajoituksia esimerkiksi siksi, että keskittyminen herpaantuu, varoitusääniä ei kuulla, trukkiliikennettä, painavia nostoja tai koneiden ja laitteiden epänormaalia käyttöääntä ei huomata. Työpaikalla on siis hyvä keskustella ja miettiä yhteisiä pelisääntöjä tähänkin asiaan”, tarkastaja Rami Laine kertoo.