Koneen Säätiön tuella suojellaan 56 hehtaarin rakentamaton saari Jämsässä – säätiö haastaa lahjoittamaan luonnonmetsien suojeluun
Luonnonperintösäätiö ostaa Koneen Säätiön 800 000 euron lahjoituksella Vihatinsalon saaren Jämsässä ja perustaa siitä suojelualueen. Koneen Säätiö haastaa kaikki Suomen metsäyhtiöt, energiayhtiöt, rahoituslaitokset, kauppaketjut ja ympäristöalan säätiöt tekemään lahjoituksen 30 vuotta täyttävälle Luonnonperintösäätiölle.

Luonnonmetsien suojelu on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Etelä-Suomessa tilanne on erityisen kriittinen, sillä luonnontilaisia metsiä on jäljellä vain vähän, ja suojeltu ala kattaa alle kolme prosenttia metsistä.
Suomi on sitoutunut suojelemaan kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät osana EU:n biodiversiteettistrategiaa. Suomen hallitus on kuitenkin määritellyt vanhan metsän kriteerit niin tiukoiksi, että valtaosa jo suojelluistakaan metsistä ei täytä niitä. Se tarkoittaa, että Etelä-Suomen valtionmetsissä uusia alueita ei näytä olevan tulossa suojelun piiriin, vaikka niissä olisi merkittäviä luontoarvoja.
”Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteessa haluamme edistää metsien kestävää käyttöä. Metsiin liittyvän tieteen, taiteen, journalismin ja aktivismin sekä eri toimijoiden välisen keskustelun lisäämisen ohella tarvitaan myös suoraa suojelua, sillä Suomen luonnonmetsien tilanne on hälyttävä. Luonnonperintösäätiö on alan ehdoton asiantuntija, joka toteuttaa koko ketjun arvokkaiden metsäalueiden etsimisestä kaupantekoon ja suojeluun”, sanoo Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar.
Vuonna 1995 perustettu Luonnonperintösäätiö hankkii suojeltavaksi luontoarvoiltaan merkittäviä, mahdollisimman koskemattomia metsäalueita eri puolilta Suomea. Sen toiminta perustuu lahjoituksiin, joita saadaan sekä yksityisiltä että organisaatioilta. Kaikki Luonnonperintösäätiölle lahjoitettu raha menee metsiensuojelutyöhön.
Vihatinsalo – arvokas ja harvinainen suojelukohde
Vihatinsalo on rakentamaton, 56 hehtaarin kokoinen saari Kankarisvedessä, joka laskee Päijänteeseen. Saaresta melkein kolmannes on kokonaan koskematonta, ja puut ovat monin paikoin yli 100-vuotiaita. Havupuiden lisäksi saaressa kasvaa kookkaita pihlajia ja haapoja. Saaren metsän monimuotoisuus, lehtomaiset laikut ja rämemäiset painanteet tekevät siitä arvokkaan suojelukohteen. Saari on myös maisemallisesti merkittävä ja sen ohi kulkee tunnettu ”Vanhan vitosen” melontareitti.
”Näin suuren rakentamattoman saaren suojeleminen on poikkeuksellisen upea asia. Vihatinsalo on komea saari, joka suojelun myötä monimuotoistuu entisestään”, iloitsee Luonnonperintösäätiön aluehankinnoista vastaava suojelujohtaja Harri Hölttä.
Luonnonperintösäätiön aiemmin suojelema Aikalankankaan alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä pohjoisessa saman vesistön varrella, ja koillisessa sijaitsee kaksi muuta yksityistä suojelualuetta.
”Vihatinsalon historiasta tiedetään, että sen omistaneet kaksi veljestä sopivat jo 1700-luvulla saareen hakkuukiellon. Sikälikin saaren päätyminen suojeluun ja pysyvään hakkuukieltoon kunnioittaa myös aikaisempien sukupolvien tahtoa”, kertoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila, joka on perehtynyt saaren historiaan.
Haaste luonnonmetsien suojelun puolesta
Luonnonperintösäätiö on vuodesta 1995 lähtien hankkinut suojeltavaksi 227 aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä lähes 6 000 hehtaaria. Tällä hetkellä luontoarvoiltaan korkeatasoisia metsäalueita tarjotaan säätiölle enemmän kuin säätiön varoilla on mahdollista ostaa. Se tarkoittaa, että osa arvokkaista kohteista joutuu hakattavaksi, kun metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta odottaa varojen karttumista.
Puustoiset metsät ovat Suomessa hintavia, mutta ainoa varma keino suojella alueita on niiden ostaminen – siksi varainhankinta on Luonnonperintösäätiön toiminnan edellytys. Säätiölle lahjoittamalla kuka tahansa voi osallistua uuden suojelualueen syntyyn.
”Meidän toiveenamme on, että Vihatinsalon suojeluun kohdistettu lahjoituksemme Luonnonperintösäätiölle innostaisi muitakin toimijoita metsäluonnon suojeluun. Haastammekin kaikki Suomen metsäyhtiöt, energiayhtiöt, rahoituslaitokset, kauppaketjut ja ympäristöalan säätiöt mukaan tekemään lahjoituksen 30 vuotta täyttävälle Luonnonperintösäätiölle – sopivaksi katsomallaan summalla”, Koneen Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin sanoo.
Koneen Säätiö on aiemminkin hankkinut metsää suojeltavaksi. Vuonna 2017 säätiö osti Kemiönsaaren kunnalta maa-alueen, josta perustettiin Kullan luonnonsuojelualue. Vuonna 2021 säätiö osti Oulun kaupungilta Sanginjoen ulkometsän ja lahjoitti sen Metsähallitukselle suojeltavaksi, toiveena kansallispuiston perustaminen alueelle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari PantsarMuutosjohtajaKoneen Säätiö Metsän puolella
Puh:+358 50 382 0755mari.pantsar@koneensaatio.fiHarri HölttäSuojelujohtajaLuonnonperintösäätiö
Puh:+358 50 355 5770harri.holtta@luonnonperintosaatio.fiAnneli JussilaSuojelujohtajaLuonnonperintösäätiö
Puh:+358 40 586 3950anneli.jussila@luonnonperintosaatio.fiKuvat
Koneen Säätiö
Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton organisaatio, joka parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä vapaalle tieteelle ja taiteelle. Vuonna 2023 myönsimme apurahoja, palkintoja ja lahjoituksia yhteensä yli 55 miljoonalla eurolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Koneen Säätiö
Haku Saaren kartanon taiteilijaresidenssiin vuodelle 2026 on auki3.3.2025 11:57:33 EET | Tiedote
Saaren kartanon residenssi on Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen taiteilijaresidenssi Mynämäellä, Varsinais-Suomessa. Vuoden 2026 residenssipaikkoja voivat hakea kaikkien alojen taiteilijat yksin tai työpareina. Kahden kuukauden mittaisiin residenssijaksoihin sisältyy asunto, työtila ja työskentelyapuraha. Haku on auki 1.–31.3.2025.
Raportti: Metsäkeskustelun poterot eivät ole toivottoman syviä16.1.2025 12:23:03 EET | Tiedote
Metsäalan toimijoiden välinen vastakkainasettelu on julkisuudessa jyrkempi kuin julkisuuden ulkopuolella tapahtuvissa kohtaamisissa, todetaan eri toimijat yhteen tuoneiden luottamuksellisten dialogien yhteenvedossa.
Koneen Säätiöltä rahoitusta 366 hankkeelle lähes 50 miljoonalla eurolla9.12.2024 10:59:46 EET | Tiedote
Myönnetyllä rahoituksella tutkitaan mm. suomalaishaudoista 1800-luvulla Ruotsiin vietyjä, tänä vuonna Suomeen palautettuja pääkalloja. Elokuvaohjaaja Virpi Suutari valmistelee dokumenttielokuvaa Hukkajoen raakkutuhosta. Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö ja kirjailija Elina Hirvonen perehtyvät sodan vaikutuksiin ihmisille, yhteiskunnille ja maailmalle.
Metsän puolella -rahoitusta yhdeksälle uudelle hankkeelle24.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Metsiin liittyvä vallankäyttö on teema, joka näkyy useassa rahoitusta saaneessa hankkeessa.
Selvitys: Valtion vanhojen metsien laajasta suojelusta enemmän hyötyjä kuin kustannuksia3.9.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos valtion vanhoja metsiä suojellaan tieteellisten kriteerien perusteella 100 000 hehtaaria, suojelun yhteiskunnallinen nettohyöty on vuoteen 2050 mennessä jopa satoja miljoonia euroja, todetaan emeritusprofessori Markku Ollikaisen ja tutkijatohtori Johanna Kankaan tekemässä analyysissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme