Miksi miehet liikkuvat naisia enemmän? Selittävänä tekijänä on fyysinen kunto - kehonkoostumus, lihasvoima ja kestävyys
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sukupuoli ei itsessään ole yhteydessä liikkumisen määrään vanhuudessa. Miehet liikkuvat aktiivisuusmittarien mukaan naisia enemmän, koska heillä on parempi fyysinen kunto. Tutkimuksen tulos korostaa fyysisen kunnon tärkeyttä aktiivisen elämän ylläpitämisessä vanhemmalla iällä.
Päivittäisessä liikkumisessa kannamme kehon massaa lihaksilla, joiden toimintaan tarvittavan hapen kuljettaa hengitys- ja verenkiertoelimistö. Siksi fyysisen kunnon osatekijät – kehonkoostumus, lihasvoima ja kestävyyskunto – voivat vaikuttaa päivittäisen liikkumisen määrään.
Ikääntymisen myötä lihasmassan määrä pienenee ja verenkiertoelimistön kyky kuljettaa happea työskenteleville lihaksille heikkenee. Nämä muutokset vaikuttavat kykyyn ylläpitää fyysistä aktiivisuutta ikääntyessä.
”Jos ihminen kokee liikkumisen entistä raskaammaksi, hän todennäköisesti liikkuu vähemmän”, arvioi akatemiatutkija Laura Karavirta Jyväskylän yliopistosta.
”Fyysinen kunto kuvaa kykyämme suoriutua päivittäisistä fyysisistä toimista. Jos kunto on heikentynyt, päivittäinen liikkuminen aiheuttaa enemmän väsymystä.”
Tutkimus osoitti, että iäkkäillä miehillä on vähemmän rasvakudosta suhteessa kehon massaan, sekä parempi lihasvoima ja kestävyyskunto kuin naisilla. Näiden taustatekijöiden ymmärtäminen auttaa arvioimaan päivittäistä liikkumista suhteessa yksilöllisiin kykyihin. Aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus oli noin 20 % suurempi miehillä verrattuna naisiin.
Monissa tutkimuksissa mitataan aktiivisuutta absoluuttisena energiankulutuksena. Tutkimusuutisia ja liikkumisen suosituksia lukiessa on tärkeää ymmärtää, että sama tavoite ei välttämättä sovi kaikille.
”Tutkimuksemme auttaa muita tutkijoita selvittämään fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen kunnon itsenäisiä terveysvaikutuksia” Karavirta lisää. ”Toivon, että tulevaisuudessa voimme antaa entistä yksilöllisempiä suosituksia terveyttä edistävään liikkumiseen.”
“Yhdelle voi riittää kuntoliikunnaksi kävely, kun toinen voi tarvita vauhdikkaampia liikuntamuotoja kunnon parantamiseksi.”
Tutkimus kuuluu Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaan AGNES-hankkeeseen. Aktiivisuusmittauksiin osallistui noin neljä sataa 75-, 80- ja 85-vuotiasta miestä ja naista. Liikkumista mitattiin arjessa ympäri vuorokauden keräämällä kiihtyvyyttä ja sykettä, joista laskettiin aktiivisuuden energiankulutus yhteistyössä Cambridgen yliopiston MRC Epidemiology Unit -yksikön kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Yrjö Jahnssonin säätiö ja Juho Vainion säätiö.
Julkaisutiedot
Karavirta L, Aittokoski T, Pynnönen K, Rantalainen T, Westgate K, Gonzales T, Palmberg L, Neuvonen J, Lipponen JA, Turunen K, Nikander R, Portegijs E, Rantanen T, Brage S. (2025) Physical determinants of daily physical activity in older men and women. PLoS One 20(2): e0314456. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0314456
Lisätietoja:
Laura Karavirta
0408055041
laura.i.karavirta@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme