Liikunta ja terve syömiskäyttäytyminen antavat yhdessä parhaan suojan sydän- ja verisuonisairauksilta
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että naisilla, joilla on häiriintyneitä syömiskäyttäytymisen piirteitä ja jotka liikkuvat vähän, on enemmän keskivartalorasvaa ja suurempi riski metaboliseen eli matala-asteiseen tulehdukseen. Tämä lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka yleistyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen. Liikunnan ja terveen syömiskäyttäytymisen yhteisvaikutus suojaa tehokkaimmin tulehdukselta ja voi vähentää sitä myös vaihdevuosien jälkeen.
Kehon rasvan jakautuminen muuttuu vaihdevuosien edetessä ja estrogeenitason laskiessa, jolloin lantioon ja reisiin keskittyvä rasvakudos siirtyy vähitellen keskivartaloon haitalliseksi sisäelinrasvaksi. Tämä altistaa naiset matala-asteiselle tulehdukselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille, jotka lisääntyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin terveyskäyttäytymisen yhteyttä matala-asteiseen tulehdukseen. Terveyskäyttäytymisellä viitataan uni-, syömis- ja liikuntakäyttäytymiseen ja niissä esiintyviin häiriöihin. Esimerkiksi häiriintynyt syömiskäyttäytyminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö saattaa rajoittaa syömistään säädelläkseen painoaan tai kehonmuotoaan. Hänellä voi myös olla rajoittunut käsitys siitä, mitä saa syödä tai miltä vartalon kuuluisi näyttää.
”Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, suurempi sisäelinrasvan määrä oli odotetusti yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Keskivartaloon kertynyt sisäelinrasva erittää tulehdusta lisääviä sytokiineja, ja tämä voi lisätä metabolisten sairauksien riskiä”, kertoo liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Hannamari Lankila.
Tuloksien perusteella niillä henkilöillä, joilla oli enemmän piirteitä häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä, sekä henkilöillä, jotka liikkuivat vähemmän, oli enemmän keskivartalorasvaa, ja näin ollen myös riski matala-asteiseen tulehdukseen oli vahvempi.
Kun syömis- ja liikuntakäyttäytymistä tarkasteltiin yhdessä, oli korkeampi fyysinen aktiivisuus yhteydessä alhaisempaan sisäelinrasvan määrään erityisesti niillä naisilla, joilla ei ollut piirteitä häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä.
”Yhteys oli heikompi eli suurenkin liikuntamäärän suojavaikutus jäi vähäisemmäksi, jos henkilöllä oli syömiseen liittyviä vaikeuksia. Yllätykseksemme uni ei tässä yhtälössä ollut merkittävä tekijä”, Lankila jatkaa.
Aiemman tutkimustiedon valossa tiedetään, että liikunta sekä erilaiset ruokavaliot ja ruoka-aineet ovat joiltain osin yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen, mutta terveyskäyttäytymisen osatekijöiden yhdysvaikutuksia vaihdevuosi-iässä ei ole aiemmin tutkittu. Vaihdevuosien ajanjakso on kuitenkin merkittävä, sillä naiset elävät vaihdevuosien jälkeistä aikaa keskimäärin yli kolmanneksen elämästään. Tänä aikana metabolisten sekä sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa huomattavasti.
Tutkimuksessa yhteys sisäelinrasvan ja tulehduksen välillä korostui erityisesti vähän liikkuvilla naisilla. Sekä fyysinen aktiivisuus että joustava syömiskäyttäytyminen voivat auttaa keskivartalorasvan vähentämisessä, mutta vaikutus on todennäköisesti tehokkaampi, kun nämä kaksi yhdistetään.
”On hyvä muistaa, että vielä vaihdevuosien jälkeenkin on mahdollista vähentää haitallisen sisäelinrasvan kertymistä ja näin ennaltaehkäistä myös siitä mahdollisesti seuraavia aineenvaihdunnallisia sekä sydän- ja verisuonisairauksia”, Lankila summaa.
Tutkimuksessa unen pituutta ja koettua unen laatua sekä fyysistä aktiivisuutta selvitettiin itsearviointilomakkeilla. Syömiskäyttäytymistä arvoitiin 28 kysymyksestä koostuvalla syömishäiriöoirekyselyllä (EDE-Q). Kyseisellä oirekyselyllä voidaan kartoittaa sitä, rajoittaako henkilö syömistään ja onko hänellä erityisiä huolia syömisensä, painonsa tai kehonsa suhteen. Lisäksi huomioitiin osallistujien ikä, tulotaso sekä vaihdevuosien hormonihoidon käyttö.
Tutkimus on osa laajempaa EsmiRs-tutkimusta (Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski), joka on toteutettu vuosina 2018—2022 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkittavat olivat 51—59-vuotiaita Keski-Suomessa asuvia naisia. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Lankila, H., Kekäläinen, T., Hietavala, E-M. & Laakkonen, E. K. 2025. A mediating role of visceral adipose tissue on the association of health behaviours and metabolic inflammation in menopause: a population-based cross-sectional study. Scientific Reports, 1(15), 1999. https://doi.org/10.1038/s41598-025-85134-8.
Lisätietoja:
Hannamari Lankila, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus
Jyväskylän yliopisto
hannamari.i.lankila@jyu.fi
+358 45 137 9383
Lisätietoa EsmiRs-tutkimuksesta: https://r.jyu.fi/Eyq
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme