Kasvutyöryhmän raportti vuoti julkisuuteen – eriävä mielipiteeni perintöverosta
Pääministeri Petteri Orpon asettama kasvutyöryhmä on valmistellut ehdotuksia yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi 27.2.2025, että ryhmä esittää perintö- ja lahjaveron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella en pidä ehdotusta perusteltuna ja olen esittänyt raporttiin eriävän mielipiteeni, joka on luettavissa tämän tiedotteen lopussa.

Pääministeri Petteri Orpo asetti 26 syyskuuta 2024 kasvutyöryhmän, jonka vetäjäksi nimitettiin Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Olen yksi ryhmän jäsenistä.
Hankkeen asettamisilmoituksen mukaan tavoitteena on tunnistaa kasvua edistäviä toimenpiteitä ja tuottaa konkreettisia sekä realistisia ratkaisuehdotuksia, joilla hallitus voi vauhdittaa yksityisen sektorin kasvua.
Raportin tietoja on vuotanut joiltakin osin julkisuuteen ennenaikaisesti. Helsingin Sanomat uutisoi 27.2.2025 klo 14.20, että ryhmä esittää hallitukselle perintö- ja lahjaveron poistamista ja korvaamisesta luovutusvoittoverolla.
Käsitykseni mukaan tutkimuskirjallisuus ei anna perusteita uskoa, että työryhmän ehdotus perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoveroilla edistäisi työryhmän toimeksiannon tavoitteita. Tästä syystä olen esittänyt raporttiin eriävän mielipiteen, joka on kokonaisuudessaan luettavissa tämän tiedotteen lopussa.
Mika Maliranta
Johtaja, Labore ja professori, Turun yliopisto
mika.maliranta@labore.fi
050 369 8054
Ote perjantaina 28.2. julkistettavasta työryhmän ”Kasvuriihi-hankkeen loppuraportista”:
Eriävä mielipide työryhmän ehdotukseen perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoveroilla
Hankkeen asettamisilmoituksen mukaan tavoitteena on tunnistaa kasvua edistäviä toimenpiteitä ja tuottaa konkreettisia sekä realistisia ratkaisuehdotuksia, joilla hallitus voi vauhdittaa yksityisen yrityssektorin kasvua. Etusija tulisi olla toimenpiteillä, jotka ovat toteutettavissa kustannusneutraalisti.
Käsitykseni mukaan tutkimuskirjallisuus ei anna perusteita uskoa, että työryhmän ehdotus perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoveroilla edistäisi työryhmän toimeksiannon tavoitteita. Kantani on sama kuin suomalaisten ja ulkomaalaisten kansantalouden tutkijoiden enemmistöllä tästä asiasta.
Työryhmän ehdotukseen sisältyy riski, että verotuksen neutraalisuus heikkenee talouskasvua haittaavalla tavalla. Ehdotuksen yksi merkittävä ongelma on luovutusvoittoverotuksen niin sanottu lukitusvaikutus, jossa omistus jämähtää nykyisiin kohteisiinsa. Tästä seuraa, että pääoman, omistajuuden ja työn liikkuvuus kansantaloudessa heikkenee. Talouden kasvututkimuksen perusteella on aihetta pelätä, että tämä hidastaa kansantalouden uudistumista ja kasvua.
Perintöveroilla ja luovutusvoittoveroilla on eri veropohjat ja siksi ne täydentävät toisiaan verotuksen kokonaisuudessa. Niissä molemmissa on luultavasti kehittämismahdollisuuksia. Mallia tässä voisi ottaa esimerkiksi Kanadasta. Sukupolvenvaihdostilanteiden potentiaalisia likviditeettiongelmia yrityksille ja kotitalouksille voitaisiin merkittävästi helpottaa maksuaikoja pidentämällä ja nykyistä korkotasoa alentamalla. Tämä voitaisiin toteuttaa niin, että tästä ei aiheudu lisärasitetta julkisen talouden pitkänaikavälin tasapainolle.
Mika Maliranta,
työryhmän jäsen Laboren johtaja ja Turun yliopiston professori
Risto Murron johtamassa työryhmässä jäseninä olivat valtiosihteeri Risto Artjoki, konsulttiyhtiö KPMG:n lakipalveluiden johtaja Ari Engblom, lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin hallituksen jäsen Reija-Leena Hankonen-Nybom, pääomasijoitusyhtiö EQT:n osakas Vesa Koskinen, sijoitusyhtiö Kovanen Capitalin toimitusjohtaja Eeva Kovanen, tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, pääomasijoitusyhtiö Maki Venturesin osakas Pauliina Martikainen-Rehnu, energiayhtiö Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus ja oikeustieteen kandidaatti Jan Vapaavuori.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme