Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessa vanhempien tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa
Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.
Vanhempien tekemän henkisen väkivallan kokemuksia raportoi noin joka kolmas. Äidin tekemää fyysistä väkivaltaa kertoo kokeneensa alle 15-vuotiaana noin joka kymmenes. Isän tekemää fyysistä väkivaltaa raportoi kokeneensa suurempi osa: 14 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä.
”Kun katsotaan henkisen ja fyysisen väkivallan kokemista yhteensä, naiset ja miehet raportoivat lapsuudessa koettua väkivaltaa lähes yhtä usein”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila kertoo.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemän Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen aineistoon.
Seksuaaliväkivallan kokemukset yleisempiä naisilla
Vanhempien tekemän väkivallan lisäksi tutkimuksessa selvitettiin väestön alle 15-vuotiaana kokemaa seksuaaliväkivaltaa ja vainoamista. Seksuaaliväkivallan eri muotoja kertoi kokeneensa alle 15-vuotiaana 14 prosenttia 16–74-vuotiaista naisista ja neljä prosenttia 18–74-vuotiaista miehistä, kaikkiaan siis noin joka kymmenes 16–74-vuotias.
”Naisilla seksuaaliväkivallan kokemukset ovat selvästi yleisempiä kuin miehillä, mikä kertoo, että seksuaaliväkivallan kokeminen on sukupuolistunutta jo lapsuudessa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjä sanoo.
Yhdeksän kymmenestä seksuaaliväkivallasta kertoneesta raportoi tekijän olleen mies. Lähes 80 prosentissa tapauksista tekijä oli uhrille ennestään tuttu.
”Tulosten tulkinnassa on hyvä huomioida, että vastaajat ovat eri ikäisiä ja heidän kokemuksensa jakautuvat monille vuosikymmenille. Vastaamiseen vaikuttaa siis se, miten eri aikojen kokemuksia muistetaan tai tahdotaan muistaa sekä se, miten kokemukset hahmotetaan vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Olennaista on myös se, mitä niistä halutaan tänä päivänä jakaa”, Keski-Petäjä kertoo.
Tyypillisimmin lapsuudessa seksuaaliväkivallan uhriksi joudutaan tutkimuksen mukaan murrosiän kynnyksellä.
”Yli puolet seksuaaliväkivaltaa lapsena kokeneista kertoi olleensa ensimmäisen tapauksen aikaan 11–14-vuotias. Varhaislapsuudessa eli alle 6-vuotiaana uhriksi kertoi joutuneensa 15 prosenttia seksuaaliväkivallasta raportoineista”, kertoo Attila.
Suurin osa tapauksista jää ainoastaan uhrien omaan tietoon: vain joka kolmas lapsuudessa seksuaaliväkivaltaa kokeneista ilmoitti kertoneensa tapahtuneesta jollekulle.
Tilastokeskuksen tutkijat pitävät tuloksia huolestuttavina. Läheisten taholta koettu väkivalta vaikuttaa usein laajasti uhrin elämään, ja väkivallan seuraukset voivat olla ylisukupolvisia.
”Tulosten mukaan sekä lapsuudessa koettu että todistettu väkivalta ovat vahvassa yhteydessä muun muassa myöhemmin elämässä kohdattuun parisuhdeväkivaltaan”, huomauttaa Keski-Petäjä.
Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimus on osa väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaa EU:n Gender-Based Violence -hanketta. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus ovat julkaisseet tutkimuksen aineistosta uusia tuloksia syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miina Keski-PetäjäYliaktuaariTilastokeskus
Puh:0295 513 992Miina.Keski-Petaja@stat.fiHenna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Alaikäiset yhä useammin viranomaisten pakkokeinojen kohteena, vaikka kokonaismäärä laskee28.2.2025 08:02:16 EET | Tiedote
Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 181 500 kertaa vuonna 2024. Määrä oli 2,4 % pienempi kuin edellisvuonna. Alaikäisiin kohdistuneet pakkokeinot, kuten esimerkiksi takavarikot, laite-etsinnät ja kiinniotot, kuitenkin lisääntyivät.
Kuluttajien luottamus talouteen edelleen heikkoa helmikuussa – työttömyys huolettaa27.2.2025 08:02:08 EET | Tiedote
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta olivat helmikuussa synkkiä. Luottamus sekä omaan että Suomen talouteen heikkeni hieman tammikuuhun verrattuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -9,0, kun tammikuussa se oli -8,4.
Muistutuskutsu: Suomen talouden kehitys 2024 – tiedotustilaisuus 28.2.202525.2.2025 09:15:37 EET | Kutsu
Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkuiko talouden alamäki myös vuonna 2024, vai kasvoiko bruttokansantuote? Miten toimialat kehittyivät? Vetikö vienti? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot ja analyysit!
Avoimia työpaikkoja tarjolla aiempaa vähemmän19.2.2025 08:02:50 EET | Tiedote
Avoimien työpaikkojen määrä laski loppuvuonna 2024. Joulukuun alussa paikkoja oli tarjolla 33 000, kun vuotta aiemmin määrä oli 42 000.
Peruskoulujen määrä jatkaa laskuaan: Vuonna 2024 mentiin jo alle 2000:n14.2.2025 08:03:12 EET | Tiedote
Peruskouluja oli vuoden 2024 lopussa toiminnassa 1 974, kun niitä vuotta aiemmin oli 2 014 ja kymmenen vuotta aiemmin vielä 2 498. Määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 21 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme